perjantai 20. tammikuuta 2012

Vertaisen useat roolit

Tanskasen Jarmo kirjoitti aikaisemmin tässä blogissa vertaistuottamisesta ja yhdessä toimimisesta. Aina ei kuitenkaan ole selvää mitä vertaiset oikein tekevät ja miten se vaikuttaa prosessin tai lopputuotoksen laatuun.  HCI Productions Oy oli mukana eurooppalaisessa CONCEDE-hankkeessa, jossa tutkittiin pilottien avulla vertaistyöskentelyn laadullisia vaikutuksia vertaistuotettuihin aineistoihin.

Laadussa on kaksi puolta, jotka tukevat toisiaan, sekä funktionaalinen että tekninen laatu. Funktionaalisella laadulla tarkoitetaan pedagogiseen toimintaan ja itse sisältöön vaikuttavia laadullisia asioita, kuten oppimisprosessin jouhevuutta ja aineiston paikkaansa pitävyyttä. Tekninen laatu muodostuu yksinkertaisista asioista, jotka liittyvät mm käytettävyyteen, palvelun saavutettavuuteen, ohjeistukseen, linkkien toimivuuteen jne.  

Open Päivityksessä vertaiset auttavat kollegoitaan arjen kinkkisissä tilanteissa, erityisesti kun halutaan ottaa tieto- ja viestintätekniikkaa osaksi opetusta. Vaikka (laajasti ottaen) me kaikki olemme toistemme vertaisia, Open Päivityksen vertaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on halua ja kykyä auttaa muita. Apu voi olla tilapäistä, esim. tekniikan kanssa tulee jokin häiriö ja pienellä vilkaisulla voi auttaa kaverin eteenpäin, mutta vertaisella voi olla myös laajempaa tukea tarjottavanaan. Yhdessä voidaan rakentaa esimerkiksi kokonaisia aineistokokonaisuuksia, testata uusia ohjelmia ja opettaa niitä muille tai jopa olla mukana kehittämässä koulun toimintaympäristöä vastaamaan paremmin uudenlaisia opetusmenetelmiä. Tärkeintä on kuitenkin olla siten läsnä, että muut voivat vetäistä hihasta, kun ongelma tulee esiin. Ja asenne on sellainen, ettei kukaan tunne itseään tyhmäksi pyytäessään apua.

Jarmo listasi jonkin verran vertaisin piirteitä, mutta tässä minusta tärkeintä on asenne auttaa, tukea, antaa palautetta ja vastaanottaa palautetta. Hauska sanamuunnos oli mielestäni Mikko Aallon kirjan otsikossa ”Parjaavasta kolautteesta korjaavaan palautteeseen”, joka kuvaa minusta hyvin työyhteisöissä vallalla olevaa palautteenantotapaa. Korjaava palaute tukee huomattavasti ”tuottoisammin” osaamisen kehittämistä (erityisesti asiantuntijayhteisössä) kuin välillä inhottavaksikin tulkittava raaka palaute.

Laadun näkökulmasta vertaiset vaikuttavat tuotettujen aineistojen laatuun erilaisin arviointimenetelmin. CONCEDE-hankkeessa nähtiin korkeakouluopiskelijoiden tuottaman aineiston laadun muodostuvan kolmiosaisessa laatupyramidissä. Sen perustasoa edustavat opiskelijat, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja arvioivat aineistoa vertaisarvioinnilla ja itsearvioinnilla itse määrittämiinsä laatukriteereihin. Toisella askelmalla arviointia tekevät opiskelijoiden kanssa yhdessä alan ammattilaiset ja opettajat. Pyramidin huipulla dialogia käydään opiskelijoiden, aihealueen ammattilaisten ja esim. yliopiston omien laadunvarmistajien kanssa. Lisätietoja löytyy CONCEDE-hankkeen sivuilta ja lyhennelmä oppijoiden tuottaman aineiston laadun työkaluista ja menetelmisä julkaistaan tammikuun aikana.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti