Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi

Oppimisanalytiikka opettajan työvälineeksi -koulutus alkoi keväällä maaliskuussa 2018. Turun yliopistolle kokoontui lähes 30 opettajaa eri puolilta Suomea perusopetuksesta ja toiselta asteelta keskustelemaan, jakamaan ja kehittämään omaa opetustaan.

Kaikki oppimisympäristöt keräävät opiskelijoiden toiminnasta tietoa erilaisiin logeihin. Jo olemassa olevalla datalla pystyttäisiin tekemään paljon, jos vain osaisimme kysyä oikeita kysymyksiä ja yhdistellä dataa niin, että se kuvaisi toimintaa halutulla tavalla. 

Vaikka eteemme tulisi hieno visualisointi oppilaiden opinnoissa etenemisestä, vielä suurempi kysymys on miten tietoa käytetään pedagogisesti. Miten tietoa esitetään opiskelijoille, miten opettajille, muulle opetushenkilöstölle ja mahdollisesti vanhemmille. Millaisia toimenpiteitä analyysi ja tulkinta aiheuttavat ja miten toimenpiteet on hallinnollisesti resurssoitu. 

VTT:n julkaisemassa Tekoälyn käsitekartta -esityksessä (s.7) on tehty hyvä mallinnus data-analyysin kerroksista.




Kaavion lähde: Tekoälyn käsitekartta -esitys (s.7), oranssi nuoli on kirjoittajien lisäämä.

Kevään ensimmäisessä tapaamisessa tutustuttiin oppimisanalytiikan data-analyysiin. Mitä oppimisanalytiikka tarkoittaa, miten dataa käsitellään ja miten sitä visualisoidaan.

Turun Yliopiston Oppimisanalytiikan keskus on kehittänyt ViLLE-oppimisympäristön. ViLLEn toimintamalli perustuu tehtävien kautta kerättävään dataan, jota jatkohyödynnetään opintojen etenemisen seurantaan, opetuksen kohdentamiseen sekä opiskelumotivaation tukemiseen pelillisyyden keinoin.

Koulutuksessa käytetään ViLLEä esimerkkiympäristönä, jonka avulla pyritään havainnollistamaan miten sähköisiä materiaaleja voidaan valjastaa tuottamaan oppimisanalytiikassa hyödynnettävää dataa. Tarkoituksena on antaa osallistujille kokemus suunnittelutyöstä, jota voi hyödyntää oman oppilaitoksen oppimisympäristössä.

Päivän harjoituksina mietittiin datan visualisoinnin merkitystä. Kari A. Hintikka Otavan Opistolta johdatti pohtimaan miten datasta saa rakennettua visuaalisen esityksen. Esimerkiksi Wikipedia on täynnä tekstillisiä artikkeleita, jotka sinäänsä sisältävät runsaasti tietoa, mutta esitystapa itsessään ei välttämättä ole kovin informatiivinen. Infograafi-työkalujen avulla mistä tahansa datasta voidaan muodostaa visualisointeja, jotka nopeuttavat analyysin ja tulkinnan tekoa (esim. syy-seuraussuhteiden esiinnouseminen).

Tieto näkyväksi -kirjassa (s.27) on mainio esimerkki miten kaksi samaa tietoa sisältävää visualisointia tukevat analyysin tekoa.


Ensimmäisessä visualisoinnissa asteikko eroaa jokaisen kaupungin kohdalla ja vertailu on vaikeaa - toisessa asteikko on yhteinen ja datan visuaalinen vertailtavuus mahdollistuu.

Muutama mielenkiintoinen visualisointisivusto: http://seealso.org/, http://wiki.polyfra.me/

Infograafityökaluja: https://www.easel.ly/, https://infogram.com/, https://www.canva.com/, https://piktochart.com/, http://resumup.com/

Kirja: Tieto näkyväksi, Hildén; Koponen; Vapaasalo, 2017

Toisena harjoituksena treenattiin Markus Kitolan johdolla datan pyöritystä excelissä. Datana meillä oli maantiedon kurssin arvosanat; koearvosana sekä yksittäisten pikkukokeiden tulokset. Harjoituksen tarkoituksena oli nostaa esiin vastaako yhdessä isossa kokeessa saatu koearvosana kurssin aikana tehtyjen pikkukokeiden keskiarvoon. Data oli aitoa ja sisälsi kahden eri ryhmän tiedot.

Selkeänä huomiona oli, että muutama vuosi oli opettajilla takana excelin pyörityksestä ja excelin käyttö vaatii hieman vetreytystä :-D

Vastauksena harjoitukseen oli, ettei koearvosana vastannut kaikkien opiskelijoiden kohdalla pikkukokeiden arvosanaan. Analyysin ja tulkinnan osalta jäimme pohtimaan arvioinnin kehittämistä ja mahdollista tarkempaa tarkastelua opiskelijoiden koekäyttäytymisestä.

Toisessa tapaamisessa pääsimme itse kokeilemaan Erkki Kailan opastamana millaista on olla ViLLE-ympäristöön perustuvalla tutoriaalitunnilla, jossa parin kanssa yhdessä (tai itsenäisesti) ratkaistaan oppimisanalytiikkaa tuottavia tehtäviä. Aiheena meillä oli loogiseen liittyvät tehtävät (kananmunan keittoa ja reseptien noudattamista) sekä perusmatematiikkatoimituksia.

Harjoituksen jälkeen yhteisessä keskustelussa mietimme millaiset tehtävät tuottavat tarvittavaa dataa ja miten kysymysten asettelussa tulee huomioida vastaajan ikä ja taso. Kotiläksynä syksyä varten tulikin oman aineiston miettiminen - mistä haluaa lähteä kehittämään pientä omaa kokeilua oppimisanalytiikan käytöstä.

Kokonaisuudessaan kevään lähipäivät ja webinaarit olivat erittäin mielenkiintoisia sekä osallistujien että kouluttajien mielestä. Aihe on tuore ja vaatii monen eri näkökulman huomioimista. Yhteisten keskustelujen ja hands-on-kokeilujen kautta päästään aihetta penkomaan kunnolla konepellin alle. Omien esittelyjen ja kokemusten jakamisten kautta luodaan samalla myös verkostoa kehitystoiminnan tueksi.

Koulutuksen aineistot on koottu: https://tinyurl.com/analytiikka2018

Kiitokset Laila Bröcker loistolöydöistä ja twiiteistä. 

Koulutusta koordinoi Suomen eOppimiskeskus ry ja se on Opetushallituksen rahoittama.

Mikäli olet kiinnostunut oppimisanalytiikasta, kurkista myös Poluttamo-hankkeen julkaisuihin ja tuotoksiin.

Kaisa Honkonen ja Niina Kesämaa, Suomen eOppimiskeskus ry

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kielen opettajalle muutama vinkki...

Opettajat kertovat kehitystehtävästään: Kokemuksia Eliademyn käyttöönotosta