tiistai 2. kesäkuuta 2015

Loistava kuvaus- ja editointiyksikkö samassa paketissa

Tehtävänämme oli kouluttaa opettajia videoiden tekoon. Osallistujia oli lopulta 10 henkilöä. Osalla opettajista oli ajatuksena tehdä videoita oman oppiaineensa tueksi ja osa haki vinkkejä, miten videoita voisi hyödyntää opetuksessa. He tekisivät videoita yhdessä oppilaidensa kanssa.

Videoiden teon yksi ongelma on se, että tarvitaan laitteita. Ensinnäkin tarvitaan kamera ja toiseksi tarvitaan editointiohjelma ja kolmanneksi tarvitaan kone, jolla niitä videoita sitten editoidaan. Tähän on kuitenkin olemassa ratkaisu eli yksi laite, joka hoitaa kaiken eli iPad.

Koulutimme kahtena päivänä Mikkelin opettajia videokuvauksen ja –editoinnin mahdollisuuksiin. Laitteistoksi valikoitui iPad, koska Otavan Opistolla oli niitä lainattavaksi, eikä useammankaan iPadin kuljettaminen koulutuspaikalle ollut ongelma. Editointiohjelmaksi valitsimme iMovien, koska se on kokemustemme mukaan yksinkertainen, mutta sisältää silti riittävän paljon ominaisuuksia.

Koulutuksen alussa kävimme läpi erilaisia esimerkkejä, että millaisia videoita voi tehdä. Esittelimme millainen voi olla esittelyvideo koulutuksesta, oppiaineesta, ilmiöstä tai opettajasta. Esittelimme myös erilaisia tekniikoita kuten esim. tekstityksen teko Youtuben tekstitystyökalulla.

Kävimme myös läpi CC-lisenssit ja kerroimme, mistä CC-lisensoituja kuvia löytyy. CC-lisensoidut kuvat ovat sikäli käteviä, että tekijänoikeuden haltija on itse ilmoittanut millä oikeuksilla kuvia voi käyttää. Ja ajatus oli, että opettaja toimisi myös tekijänoikeuksien suhteen esimerkillisesti.

Vihdoinkin hommiin


Ennen ruokatuntia aloimme lämmitellä osallistujia videon tekoon fast-film tyylisillä kysymyksillä ”jos olisit puu, mikä puu olisit?. Sitten iPad mukaan ja ruokatunnille. Opettajat palasivat ruokatunnilta mukanaan raakamateriaali omakuvaansa varten. Tämän jälkeen esittelimme lyhyesti kuinka iMovie toimii ja mitkä ovat sen keskeisimmät toiminnot.

Sitten alkoi se varsinainen flow –vaihe, kun video alkoi muokkautua halutunlaiseksi teksteineen ja äänineen. Tässä vaiheessa nousi esiin myös paljon kysymyksiä, että miten tämä ja tämä. Onneksi meitä oli kaksi ohjeistamassa, joten neuvojaa ei tarvinnut odottaa kauaa. Päivän päätteeksi katsoimme omakuvatuotokset. Tässä käytimme apuna AirplayServeriä, jonka kautta saimme videot näkyviin. Mukana oli myös oma mobiiliverkko, jonka kautta esitykset siirtyivät hienosti dataprojektorille.

Toinen päivä

Ensimmäisen ja toisen päivän välissä oli noin kaksi viikkoa aikaa ja opettajien tehtävänä oli tehdä opetusvideo. Olimme varautuneet kysymysten vyöryyn, mutta ainuttakaan kysymystä ei tullut sähköpostiin etäjaksolla. Loppukatselmuksessa oli kuitenkin kaikilla video valmiina eikä mikä tahansa video. Kaikki videot olivat kuin oppikirjasta eli lyhyitä, napakoita yhteen aiheeseen keskittyviä. AirplayServer toimi moitteetta eli elokuvat saatiin suoraan jokaisen iPadilta esitettäväksi.

Lopun aikaa viilailimme valmiita esityksiä ja ennen kaikkea keskityimme siihen, että jokainen saisi oman esityksensä Youtubeen. Tässä oli hieman hankaluuksia, mutta vähitellen yksi ongelma kerrallaan ongelmat saatiin ratkottua. Esittelimme myös iPadille tarkoitettuja kuvaustelineitä ja mikrofoneja. 

Opiksi seuraavaa kertaa varten


Hyvin tuntuu toimivan se, että mahdollisimman suoraan ryhdyttiin käytännön töihin. Teoriapuolen asiat voi jättää loppuun ja ne ongelmakohdat kuten esim. heiluva kamera ja tuulen kohina pitää kokea itse. Ehdoton edellytys on saada laite etäjaksolle käyttöön. Jos kaikkien laitteet ovat vielä samanlaiset niin tilanne on entistäkin parempi.

Kouluttajat: Jari Sarja ja Mia Pesonen

tiistai 24. maaliskuuta 2015

Open Päivitys 4 - Audiovisuaalista osaamista, digitaalista turvallisuutta ja valkotauluja

Open Päivityksestä on alkanut neljäs toteutuskausi. Tällä kertaa keskitymme pienempiin koulutuskokonaisuuksiin, joiden avulla pureudutaan heti käytäntöön ja arjessa tuleviin haasteisiin.

Audiovisuaalinen eli AV-koulutus tarjoaa opetushenkilöstölle perusvalmiudet AV-materiaalin tuottamiseen ja oppijoiden työskentelyn suunnitteluun ja ohjaamiseen. CPDLab-koulutukset tuovat tukea valkotaulujen käyttöön sekä digitaalisen turvallisuuden edistämiseen oppilaitoksissa.

Audiovisuaalisia aineistoja voi käyttää opetuksessa monella tavalla. Ne mahdollistavavat yksilöllisten vahvuuksien ja erilaisten oppimistyylien hyödyntämisen sekä vuorovaikutuksellisen ja yhteisöllisen työskentelyn. Tuottajana voi olla opettaja, oppija tai yhteistyöryhmä.

AV-koulutuksen aikana opitaan AV-sisältöjen suunnittelua ja tuottamista valitulla osa-alueilla esim. videot, animaatiot, audiosisällöt, tai infografiikka. Koulutuksessa opitaan myös hyödyntämään erilaisia pedagogisia malleja AV-sisältöjen hyödyntämisessä. AV-aineistojen tekijän ja käyttäjän on tärkeää tuntea perusasiat tietoturvasta, tekijänoikeuksista, avoimista lisensseistä ja käyttöehdoista.

CPDLab-koulutukset pohjautuvat Future Classroom -hankkeessa tuotettuihin aineistoihin. Koulutuskokonaisuus muodostuu kahdesta erillisestä koulutusosasta Valkotaulut ja Digitaalinen turvallisuus. Koulutusosat järjestetään erillisinä valtakunnallisina kokonaisuuksina, joten osallistua voi kumpaan vaan.

Valkotaulut -koulutuksessa tavoitteena on vahvistaa valkotaulujen käyttöä opetuksen tukena. Painopisteenä on vuorovaikutuksen lisääminen, avointen materiaalien käyttö ja tekijänoikeusosaamisen lisääminen.

Digitaalinen turvallisuus muodostuu monenlaisista osa-aluista. Tässä koulutuksessa keskitymmme vahvistamaan opettajien omaa digitaalista lukutaitoa, yhteisesti pohdimme kuinka verkkokiusaamista voidaan estää ja kuinka siihen pystytään puuttumaan sekä tutustumme uusiin digitaaliseen turvallisuuteen liittyviin ilmiöihin kuten seksuaaliviritteiseen viestintään (heruttaminen, sextexting) ja miten niistä voidaan nuorten kanssa puhua. Tavoitteena on myös vahvistaa oppilaisten omaa digitaalisen turvallisuuden kehittämistä.

AV-koulutuksista vastaavat: Fronter Oy, Omnia, Otavan opisto, Suomen eOppimiskeskus, Valopi Oy, ja Velis & Remis Oy
CPDLab-koulutuksista vastaavat: Fronter Oy, HCI Productions Oy, Kopiosto, Otavan opisto sekä Suomen eOppimiskeskus ry

Koulutuksissa opit tekemään uutta ja hyödyntämään
jo olemassa olevaa.

tiistai 23. joulukuuta 2014

Stadin Aikuisopiston uusia tuulia

Stadin projekti lähti hienosti liikkeelle kokoontumisella yhdessä osallistuvien opettajien esimiesten kanssa. Esimiesten mukanaolo heti alusta oli erityisen mieluinen uutinen meille kouluttajille, koska näin muodostui heti tunne organisaation vahvasta sitoutumisesta hankkeeseen.

Stadin aikuisopiston ryhmästä muodostui isohko, 16 henkeä, johon osallistujia taisi tulla kaikista linjoista.

Stadin ammattiopiston organisaatio, johon Aikuisopistokin kuuluu, oli ollut ison muutoksen alla yhdistymisen johdosta (Helsingin kaupungin kolme ammatillista oppilaitosta yhdistettiin) koulutuksen alkaessa, mikä näkyi selvästi koulutettavien puheissa. Open Päivitys -ryhmä muodostui Stadin Aikuisopiston opettajista. Stadin ammattiopiston sisällä Aikuisopiston opettajista moni kouluttaa myös ammattiopiston puolella omalla toimialallaan. Näin saatiin kasaan ryhmä, jonka oppimisen vaikutukset saattoivat levitä hyvinkin laajasti isossa organisaatiossa Open Päivityksen vertaiskoulutusmallin ansiosta. Tämä antoi kouluttajillekin ekstra boostin miettiä näkökulmia, joilla oli mahdollisuus kehittyä ja levitä laajemmalle.

Osallistujille teetetyn alkukartoituksen perusteella havaittiin, että mielenkiinnon kohteet olivat hajaantuneet laajasti erilaisten palveluiden, ohjelmistojen ja työskentelytapojen suuntaan. Toiveita yritettiin ottaa mahdollisimman paljon huomioon koulutuksen aikana.

Yhdessä projektiryhmän kanssa oli suunniteltu, että työskentelyssä yritetään löytää uutta organiosaatiota hyödyttäviä lähtöjä pienryhmätyöskentelyiden aiheiksi, kuitenkin antamalla valinnanvapaus koulutettaville. Tähän tavoitteeseen mielestämme päästiin ohjaamalla työskentelyssä tarpeellisia suunnittelun pääkohtia. Suunnittelun korostamisella halusimme nostaa esille sen keskeisiä vaikutuksia laatuun ja toiminnan tehostamiseen. Suunnittelun vaikutuksia näin laajassa organisaatiossa, joka selvästi haki uusia ajatuksia ja toimintamalleja, ei voi koskaan korostaa liikaa.

Pienryhmien kehitystehtävistä löytyi laajasti erilaisia ja tyyppisiä aiheita:
  • TVT ja Mediataidot maahanmuuttajakoulutuksessa
  • Some
  • Henk.koht. tutkintotilaisuuden suunnittelu
  • Mallihuone
  • Yritystoiminnan malli
  • Ulkoinen verkkosivu
 TVT- ja mediataitojen näkökulmaa oppilaitoksen maahanmuuttajien valmistavaan koulutukseen / kotoutumiskoulutukseen kehittävä ryhmä ryhtyi kehittämään S2-opeverkostoa (yhteiset kokoontumiset ja opettajien blogi). Lisäksi tavoitteena oli opiskelijaryhmien blogit.

Sosiaalisen median Some-ryhmä tutustui yhdessä someen yleisellä tasolla. Sen jälkeen ryhmät eriytyvät omiin somen työkaluihin (Facebook ja blogi), joihin he tutustuivat tarkemmin.

Henkilökohtaisen tutkintotilaisuuden suunnittelun ryhmässä lähdettiin kokoamaan tietoa hakijalle, tutkinnon suorittajalle sekä opettajalle opastukseen, ohjaukseen, opiskeluun liittyvään tietoon ja tutkinnon suorittamiseen liittyen.

Mallihuone-ryhmä lähti kehittämään mallihuoneiden (huone on opetuksen ja oppimisen keskiö Fronterissa ) suunnittelua, luomista ja toteutusta Stadin aikuisopistossa. Lopputuloksena oli ensimmäinen organisaation sisäinen huonemalli. 

Ulkoisen verkkosivuston toteuttamiseen (suunnittelun kohteena on ollut Stadin aikuisopiston hierojan ammattitutkinto ja hierojakoulutus) lähtenyt ryhmä halusi parantaa tiedon esittelyä, markkinointia, näkyvyyttä sekä tehdä tunnetuksi Stadin Aikuisopistoa. Sivuston luonnissa hyödynnetään Fronterista löytyvää työkalua, Webfronteria, jolla jokainen huoneen omistaja voi luoda huoneensa sisällöstä ulkoisen verkkosivuston.

  Katso tästä "Hierojan ammattitutkinto ja hierojakoulutuksen sivut"

Koulutuksesta vastasivat Merja Sjöblom (Tieke) ja Henrik Paajanen (Fronter). Koulutuksen kotipesänä toimi Helsingin kaupungin Fronter-oppimisympäristö.

Espoosta oppimista ja työskentelyä kehittäen

Ryhmä saatiin nopeasti muodostettua vuoden 2013 lopussa ja itse koulutukset pääsivät käyntiin heti tammikuussa 2014. Työskentelyn kotipesäksi Espoossa muodostui Fronter, koska kyseinen alusta toimii heillä hyvin keskeisessä roolissa ollen opetuksen ja oppimisen keskeisin järjestelmä, jota täydennetään muille tarvittavilla palveluilla ja sovelluksilla.




Ryhmän muodostaneiden opettajien välillä oli heti havaittavissa suurta yhdessä tekemisen meininkiä, mikä herätti heti meissä kouluttajissakin innostusta. Pienryhmien toteuttamien töiden aiheista myös on selvästi nähtävissä yhteys avoimeen ja toiset huomioivaan työskentelyn kehittämiseen.
  • Oppilas tiedontuottajana
  • Tavoitteellinen työskentely
  • Flipped classroom
  • Sisältö-/kuvapankki
  • Verkostoituminen
Ryhmän kanssa puhuttiin paljon heti alusta lähtien suunnittelun tärkeydestä, jotta mm. hankkeen jälkeen toisten opettajien olisi helppoa osallistua tämän kaltaiseen työskentelyyn. Yhdessä ryhmien kanssa asetettiinkin selkeä tavoite, että kuka tahansa muu espoolainen opettaja voi Open Päivityksen jälkeen hypätä mukaan ko. aiheiden kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Oppilas tiedontuottajana -ryhmällä oli kaksi tavoitetta:
  1. Luoda huonemalli, joka olisi siirrettävissä erilaisiin oppilaita osallistaviin konteksteihin (esim. oppilasparlamentti, tutor-toiminta, each on teach one...)
  2. Luoda opetukseen malli, joka on siirrettävissä eri oppiaineisiin ja konteksteihin, ja jossa oppijalla olisi aktiivinen tiedonrakentajan rooli, ja jossa hyödynnettäisiin sähköistä oppimisympäristöä (esim. Fronter).
Tavoitteellisen työskentelyn -ryhmässä tavoitteeksi asetettiin itsearvioinnin ja oppilasarvioinnin sähköistäminen ja itseohjautuvuus. Näillä muutoksilla tavoitellaan oppilaan osallistamista ja parempaa motivoitumista, tavoitteiden selkeyttämistä ja näkyväksi tekemistä. Kaikilla näillä tavoitteilla haluttin lisätä oppilaan tietoisuutta omasta oppimisprosessista ja osaamisestaan. Koska itsearviointi siirrettiin sähköiseen ympäristöön muodostui myös seurattavissa oleva arviointihistoria, jolla opettajan ohjausmahdollisuukien nähtiin paranevan.

Flipped classroom -ryhmä toteutti käänteisen kemian opetuksen menetelmän peruskoulun 9. luokalle. Tavoitteiksi he asettivat:
  • Mallien katsomisesta mallien tekemiseen
  • Kokeellisuudesta tutkimuksellisuuteen
  • Konteksti ja oppiaineiden integrointi
  • TVT:n monipuolinen käyttö
Sisältö- ja kuvapankki -ryhmässä keskityttiin kuvien käyttämiseen oikeastaan sen jokaisella mahdollisella osa-alueella; lähtien erilaisten tekijänoikeuksien tiedostomisesta, julkisista kuvapankeista, kuvankäsittelyohjelmistojen tuntemisesta, kuvan muokkaamiseen, kuvien käyttöön etc. toki kaikkia osa-alueita ei Open Päivityksen aikana saatu valmiiksi, mutta työn on tarkoitus jatkua.

Verkostoitumiseen keskittynyt ryhmä lähti kehittämään materiaalin jakamista. Tavoitteena oli verkostoitua Espoon opettajien kesken ja yhdessä keskustella olemassa olevista ongelmista, kehittää yhdessä pedagogisia malleja, joita hyödyntämällä opettajat pääsevät helposti liikkeelle. Verkostoitumisen kehittäminen nähtiin lisäksi oivana tapana tvt-tavoitteiden toteuttamiseksi, kuten tvt:n liittyvien laitteiden tuki opettajille ja oppilaille.

Koulutuksesta vastasivat Anne Rongas (Suomen eOppimiskeskus ry) ja Henrik Paajanen (Fronter). Koulutuksen kotipesänä toimi Espoon kaupungin Fronter-oppimisympäristö.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Innostuu se metallimieskin kun alkuun pääsee!



Yksi parhaimpia hetkiä kouluttajalle on kun osallistuja loppumetreillä kertoo innostuneensa kysymysten ja kyselyn tekemisestä koulutusalustalle (moodleen). Tässä tapauksessa metallityön opettajat tekivät kehittämistehtäväänsä ja heillä oli tavoite saada paperilla aikaisemmin tehdyt tehtävät sähköiseen muotoon ja helposti oppilaiden käyttöön. Nykyisin metallityötä tehdään paljon ohjelmoimalla työstökonetta, mutta muuten ei tietokone ole kovinkaan paljon käytössä. Uuden tavan myötä kysymyksiä muodostuu ajan myötä paljon ja niistä voi kyselyyn viedä automaattisesti oppijoiden tehtäväksi. Ja aineiston kertaaminen ei opiskelijoille voisi olla alustalla helpompaa.


Helmikuussa aloitettiin office365-haasteilla

Aikuiskoulutuksen parissa koulutusaloja on paljon ja sen myötä on hyvin monia erilaisia työalaan liittyviä tietojärjestelmiä, joita opettajien tulee hallita. Uuden tietojärjestelmän käyttöönotto on usein haaste sinällään, koska myös entiset järjestelmät päivittyvät ja uutta opittavaa on käytännössä paljon. Office365 oli koko koulutuksen ajan käytössä ja sinne kerättiin mm. osallistumistaulukot ja vertaistunnit. Koulutuksen lopussa kouluttaja havaitsi, että 365:n käyttö sujui jo osallistujilta hyvin ja näppärästi.

Mitä opittiin?

Openpäivityskoulutuksen luonteeseen kuuluu jokaisen omat kehittämistehtävät. Joensuun AIKOssa kehittämistehtäviä kirjoitettiin blogiin. Metallimiehille moodlen ja sähköisten kyselyiden käyttö opintojen teoriaosuuksien harjoittamiseksi oli parasta kurssilla saavutettua osaamista.

Terveysalan välinehuoltoon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen alueelle kehitettiin kaksi verkkokurssia, joiden ensijainen tavoite oli saada oppijat työskentelmään ja harjoittelemaan omatoimisesti verkon kautta.

IT-alueen opettajat miettivät käytännöllisiä ratkaisuja Adobe Connect työkalun käyttämiseksi, miten aktivoida, ohjata etänä osallistuvaa opiskelijaa. Millainen on esimerkiksi hyvä jaksotus AC-istunnossa, jotta se ei käy oppijalle pitkäveteiseksi. Milloin antaa puheenvuoroja...jne.

QR-koodien käyttöä ja videoita oli jo tehty ja kehitetty jo aikaisemminkin, mutta Openpäivityksen avulla päästiin pitemmälle. Videokuvauksen aloituksen kynnys madaltui, editoinnin hankaluudet ylitettin, yhdistettiin video itsetehtyyn QR-koodiin jne. Monia hyvä esimerkkejä nousi esille miten työelämässä voidaan näitä yksinkertaisia menetelmiä ja mobiileja päätelaitteita hyödyntää. Myös yhteistyöyritykset innostuivat asiasta.

Puutarha-alan opettaja loi kollegoineen kasvien tunnistusradan Joensuun kaupunkiin. Rata oli yksinkertaisesti google-kartan päällä. Kartalta täpän kohdasta löytyi valokuva ja paikalla piti käydä tunnistamassa kasvi.

Kouluttajankin näkökulmasta antoisat reissut toiselle puolelle Suomea eivät olleet mitenkään raskaita. Osallistujien tyytyväiset mielet ja saavutukset palkitsivat runsain mitoin.

maanantai 8. joulukuuta 2014

SYKLIssä paranneltiin verkkokursseja

Hyvän lähikoulutuksen tukena verkkototeutus antaa paremmat mahdollisuudet oppimiselle ja opiskelutyön helpottamiselle. Verkkoa ja verkkokursseja käytetään Syklissä yhä enemmän ja haluttiin saada parempaa ja yhtenäisempää toteutusmuotoa verkkokursseille. Tässä mukavasti onnistuttiinkin, koska saatiin luotua suositukseksi pohja verkkokurssin ulkoasulle ja tiedoille mitä koulutussivuilla tulee olla.

Haasteista selvittiin

Suomen ympäristöopiston eli Syklin Open Päivitys -koulutuksen kesto oli miltei kokonaisen vuoden. Pitkäkestoinen koulutus asetti haasteita, koska tällöin lähipäivien väli oli varsin pitkä. Samoin oman haasteensa asetti toiminnan laajuus koko Suomen alueella. Opettajilla oli siis tehtäviä eri puolilla Suomea ja ulkomaita myöten. Ympäristöasiat kun ovat kaikkialla tärkeitä.

Aiheet monelta eri alueelta

Tavoitteet olivat useimmilla henkilökohtaisella tasolla. Jokaisen osallistujan oma asiantuntija-alue oli erilainen vaikkakin muodostui paritiimejä, jotka kehittivät yhteistä kehittämistehtävää eteenpäin. Aiheena oli videoita vesihuollon asioista, perehdytysmateriaaleja työpaikkaohjaajille, moodle-kurssin sisällön kehittämistä jne.

Jatkokehittäminen

Yhteinen tavoite oli saada yhtenäistettyä kurssien verkkototeutuksia sekä löytää työkaluja ja toimintamalleja vuorovaikutuksen lisäämiseen ja yhteisöllisyyteen. Erilaisia verkkokurssien malleja ja esimerkkejä katsottiin runsaasti ja harjoiteltiin verkkosivujen muokkaamista. Hyviä esimerkkejä löytyi mm. opettajankoulutuksesta, jota yksi osallistuja parhaillaan suoritti ja hän pystyi tuomaan oppejaan kollegoilleen. Näin vertaisavusta oli hyötyä. Taas kerran. Lähipäivät osoittautuivat myös tärkeäksi kohtaamispaikaksi ja ideointifoorumiksi hajallaan työskenteleville opettajille.

Koulutuksen vastaavat Syklissä olivat Jarmo Tanskanen Valopi Oy:stä ja Tiina Front-Tammivirta Open Trainers Oy:stä. Kotipesänä käytettiin Syklin omaa moodle-alustaa.

perjantai 28. marraskuuta 2014

Tietotekniikka lisää luovuutta ja innostusta kehittää omaa työtä ja opetusta



Kesä näytti vielä hellelukemia kun Jämsässä aloiteltiin lähipäiviä innokkaiden opettajien seurassa. Kiinnostusta oli sekä uuden oppimiseen että uuden kokeiluun. Koulutuksen aikana koko ryhmä otti hyvin vastaan uusia ideoita ja ideoi itsekin niin paljon, etteivät kouluttajatkaan meinanneet aina pysyä ideoiden matkassa. Meidän kouluttajien näkökulmasta hienointa oli hurjat ideat ja innostus, joka sai meidät haukkomaan henkeä.

Yhteistyöllä eteenpäin


Syksyn viilentyessä päästiin kovaan vauhtiin. JAO osoitti sen, miten hienosti yhteistyö voi toimia koulun ja tietohallinnon kanssa. Käyttöön saatiin uusia iPadeja ja lupauksia monista muistakin lisälaitteista, esim. videokameroista. Koulutuksessa näkyi selkeästi se, että tietohallinto otti opettajien tarpeet tosissaan ja asioita edistettiin puolin ja toisin todella tehokkaasti.

Tieto ei enää paina, vaan on pilvessä liikkuvaa kevyttä dataa


Läpikäytävissä asioissa oli pilven käyttö, Optima ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän oma videoiden tallentamiseen ja jakamiseen luotu Moniviestin. Lisäksi jaettiin paljon hyviä käytänteitä ja kokemuksia asioista, joita kouluttajille oli muista oppilaitoksista kertynyt.

Tiedonnälkäinen opettajajoukko ei päästänyt kouluttajia helpolla, vaan kysymyksiä ja pohdintoja riitti aiheesta kuin aiheesta. Kaikessa pääpaino oli oppilaan oppimisessa ja erilaisten ratkaisujen etsimisessä siihen miten oppimista ja kurssia voi arvioida, ja mikä kannustaa parhaisiin tuloksiin.

Opettajan rooli nähtiin selkeästi muuttuneen luokan edessä pönöttävästä tiedonjakajasta opastavaksi tutoriksi, joka innostaa, kannustaa ja näyttää mallia, niin läsnäolotunneilla kuin verkossakin. Koulutuksen aikana ideoitiin mm. kypäräkameran käyttöä opettajan näkymän jakamiseksi oppilaille ja päinvastoin - erinomainen ratkaisu esimerkiksi työssäoppimisen todentamiseen.

Huikeita kehittämistehtäviä


Lopputuotoksetkin olivat varsin vakuuttavia; laitteiston hankintaa, käytänteiden suunnittelua ja sopimista, saumatonta yhteistyötä eri organisaatioiden välillä, useita videoita ja kurssimateriaaleja. Loistavana esimerkkinä vaikkapa itseopiskelumateriaali luonnonhoitokortin suorittamiseen (Metsäkeskuksen hallinnoimassa luonnonhoitokortissa on osattava tunnistaa noin 50 suomalaista kasvilajia) tai video jalkahoitajaksi opiskelevan työnäytteestä. Kaiken kaikkiaan koulutuksessa toteutettiin tai laitettiin alulle hyviä ja erilailla toteutettuja ratkaisuja niin opetukseen kuin arviointiin liittyen.

Innostuneet kurssilaiset eivät malttaneet päätöskahvien kakkua syödä loppuun, kun tehtävät kutsuivat taas

Kouluttajina Jämsässä toimivat Juha Särestöniemi (Velis&Remis) ja Merja Sjöblom (TIEKE). Koulutuksen kotipesänä oli Jyväskylän koulutuskuntayhtymän Optima.