keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Tukihenkilökin tarvitsee tukea eli opettajat selättämässä TVT-viidakkoa yhteisvoimin

Kevätkauden 2014 Vertaispäivityksen tapaamistuokiot käynnistyivät. Vertaispäivittäjä-tapaamiset tukevat TVT-tukihenkilöitä, sillä tukihenkilökin tarvitsee välillä tukea. Samalla tehdään yhdellä tavalla näkyväksi Open Päivityksen henkilöstökoulutuksissa karttuneita koulutussisältöjä, tietoja ja kokemuksia. Vertaispäivitys on osa Open Päivitys -koulutuksen tiedotustoimintaa. Aiheesta lisää Vertaispäivittäjä-blogissa, jossa tämä bloggaus on julkaistu 14.5.2014.

Ensimmäinen Vertaispäivityksen teema johdattaa havahtumaan nykytilanteeseen. Tieto- ja vuorovaikutusteknologian kirjo on nykyisellään niin laaja, että aikamoinen akrobaatti täytyy olla, jos kaiken moninaisen yksin hallitsee. Jotta verenpaine ei nousisi turhan päiten, kannattaa etsiä yhteistyötä, niin opettajakollegoiden kuin oppijoiden kanssa. Teknologia omaan rooliinsa. Alku vaatii aina ylimääräistä, mutta tähtäimessä työn helpottaminen.



Kevätkaudella 2014 tapaamisiin osallistuneitten kanssa pohdittiin, mitä vertaisoppiminen on, missä sitä tapahtuu ja mikä sitä edistää.

Mitä vertaisoppiminen tässä tapauksessa eli koulussa opetusteknologian kanssa on?

Se on yhteisöllinen työtapa, keskustelua kollegan kanssa, ideoiden jakamista, avointa työskentelyä, hyvien käytänteiden siirtämistä, halua omaksua uutta ja toteuttaa se käytännössä, auttamista, innostamista.

Se on sitä, ettei panttaa tietoa ja osaamista. Jakamisen eetos ei ole päivän selvä, se pitää erikseen ottaa esille ja puhua. Jakamiseen ei ole tottumusta, sillä opetustyön historiaan kuuluu itsenäisyys, yksintekemisen kulttuuri. Julkisuuteen ei olla totuttu, mikä voi nousta esteeksi, vaikka muuten halua yhteistyöhön periaatteessa olisi.

Vertaisoppiminen opettajan työssä on myös oman tietämättömyyden tunnustaminen ja uskallusta kysyä. Se on sitä, ettei jää selvittämään yksin asioita. Tämä on joskus ammattilaiselle vaikeaa. Alansa osaaja ei aina luntevasti kysele ja tuo omaa epätietoisuuttaan kysymysten kautta näkyväksi. Opettajan ammati-identiteettiin ei ole kuulunut avun pyytäminen.

Vertaisoppimiseen kuuluu myös tasa-arvoisuus: kumpikaan ei ole toistaan parempi, ylempänä toista, vaikka on jollakin osa-alueella osaavampi. Asioita selvitetään yhdessä.

Opeverkostoissa oppiminen on auttajalle kevyttä. Kysyjäkin voi olla huoleton. Kun avun tarpeen edissää verkostolle, potentiaalisia auttajia on lukuisia ja vastaus näkyy kaikille. Kuormitus ei kohdistu aina yhdelle ja samalle henkilölle. Auttajalle vaiva ei ole suuri, kun hän tietää ja tuntee asian hyvin. Siinä, missä noviisi saattaa käyttää pahimmillaan tuntitolkulla aikaa jonkin pulman selvittämiseen, asiantuntijalta vierähtää muutama minuutti avun antamiseen. Verkostoissa auttaja voi luottaa siihen, että vastavuoroisesti itselle on apua tarjolla tarpeen tullen. Opeverkostot elävän nykyisin kultakauttaan Facebookissa.

Missä sitten vertaisoppimista voi tapahtua? 

Sitähän voi tapahtua kaikkialla, mutta toisaalta sille pitää olla myös sovittuja mahdollisuuksia. Luontevasti sitä tapahtuu niissä tilanteissa, joissa ollaan saman asian kanssa tekemisessä, kun on jollakin lailla yhteisiä intressejä.

Vertaisoppimisessa toisen ei tarvitse olla saman aineen tai alan opettaja, toisen ei edes tarvitse olla opettaja. Vertaisoppimista tapahtuukin välillä sattumalta. Monialaisuus hedelmöittää vertaisoppimista. Tärkeää on kohdata toinen, olla avoin ja havaita oppimisen mahdollisuusavaruus.

Tietoinen opitun työstäminen ja reflektointi on tärkeä edellytys aiempien tietojen ja toimintatapojen työstämisessä. Älä siis kulje onnesi ohi. Muista serenpideetti, sattumahdollisuus: menee johonkin ihan uuteen paikkaan, on avoin ja tietoinen uuteen, erilaiseen, odottamattomaan törmäyttämisen luomasta oivallusmahdollisuudesta.

Kun teet jotain yhdessä toisen kanssa, näytä omaa työtapaasi ja havainnoi tietoisesti toisen työtapaa. Teknologian kanssa ihmiset luovat rutiineja ja saattavat tottua mutkikkaisiin työtapoihin. Toiset löytävät hyviä oikopolkuja, mutta eivät osaa jakaa niitä muille, koska oma työtapa on päivän selvä eikä tule näkyväksi ennen kuin joku huomaa vieressä katsoessaan, että ahaa, voiko tuon asian tehdä myös noin.

Vertaisoppiminen ei siis useinkaan ole suunniteltua. Parhaimmillaan sitä syntyy, kun ihmisillä on halu ja valmius oppia yhdessä, oppiarvoista ja ammattinimikkeistä piittaamatta, ilman roolin luomaa rajausta omalle toiminnalle.

Kouluttajat olivat kohdanneet tilanteita, joissa opettaja oli kieltäytynyt auttamasta kollegaansa, koska hänet oli omien sanojensa mukaan palkattu opettamaan omaa oppiaineitaan, ei kouluttamaan kollegoitaan. Kun vertaisoppiminen toimii hyvin, se on molemminpuolista, tasavertaista ja eteenpäin kuljettavaa. Ei kuormitus vaan voimautus – kaikille osallisille. Vertaisoppiminen on näin myös osa työhyvinvointia ja työyhteisön toimivaa vuorovaikutusilmapiiriä.

Vertaisoppiminen ei aina vaadi samanaikaista kohtaamista toisen kanssa. Sitä voi tapahtua myös itsenäisesti, vaikkapa silloin, kun tutustuu muiden tekemisiin esimerkiksi blogien tai videoitten kautta.

Mikä edistää vertaisoppimista? 

Vastarinnasta oivalluksen kautta oppivan
asenteen iloon, jota voi jakaa kaverille kans.
Tärkeitä tekijöitä:

  • oikea asenne
  • hyvä ilmapiiri
  • luottamus
  • kunnioittaminen
  • kannustavuus
  • sallivuus
  • avoin lähestyminen 
  • yhteinen kieli ja sen etsiminen
  • kysyminen
  • avun tarjoaminen
  • toisten kuunteleminen
  • ajatusten vaihtaminen
  • halu tehdä yhteistyötä
  • halu muutokseen



lauantai 22. helmikuuta 2014

Mitä oppilaitoksissa pitäisi vähintään tietää tekijänoikeuksista?

Digitalisoituva oppimisen arki nostaa entistä ajankohtaisemmaksi kysymykset tekijänoikeuksista, aineistojen muuntamisesta, esittämisestä ja jakamisesta.

Tekijänoikeusasioita on pidetty niin epäselvinä ja hankalina, että osa opettajistakin on tehnyt tietoisen ratkaisun olla noudattamatta hankalia sääntöjä. Kun koulu toisaalta edustaa yhteiskunnan hallinnollista ja järjesteytynyttä puolta, on kasvatuksellisesti merkittävää opettaa ja toimia itse yhteisten sopimusten mukaisesti.

Samalla on toki tärkeää keskustella oppijoitten kanssa säädösten ja lakien syntymekanismista ja siitä, miten aikaamme liittyy esimerkiksi digitaalisen median osalta ristiriita ihmisten toiminnan ja sovittujen sääntöjen välillä.

Aihepiiri on tärkeää kehystää opetuskeskusteluissa oppijan iän mukaan maailmantalouden, luovan työn tekijöiden toimeentulon ja plagioinnin ongelmien käsittelyllä. Eettistä keskustelua voi käydä kaiken ikäisten lasten kanssa eikä lasten ymmärryskykyä näiden asioiden suhteen kannata vähätellä. Ensin toki oppilaitoksissa aikuisten on hankittava riittävä ymmärrys, jotta ohjeet ja niiden perustelut ovat selvillä.

Hämeenlinnan BossIT-koulutuksen yhteydessä osallistujilta tuli kysymyksiä digitaalisten aineistojen käyttöehdoista. Aiheesta keskusteltaessa huomattiin myös tähän aihepiiriin kuuluva harmillinen selkeyden puute. Erään koulun rehtori korjasi omalla diallani olleen virheen: TV2:n lähetyksiä ei enää saa katsoa tai tallentaa opetuskäyttöön.

Kun asiaa perattiin, toden totta: jo viime kesänä tulleessa Kopioston tiedotteessa TV2:n kanava on poistunut sallittujen listalta. Sitä vastoin TV2:n ohjelmia elokuvia lukuunottamatta voi katsoa YLE Areenalta (Areenalta ei saa tallentaa). Aiheesta on edelleen verkossa paljon väärää tietoa, koska tiedon ajantasaisuus on ilmeisesti nähty olevan alan toimijoiden omalla vastuulla. Esimerkiksi Mediakasvatusseuran sivuilla on edelleen listaus, jossa TV2 on mukana. Toivottavaa olisi, että sosiaalisen median aktiivisia oppilaitosjohdon ja opettajien verkostoja hyödynnettäisiin näin tärkeässä asiassa.

Digitaalinen muuntaminen on toinen hankala asia. Opiskelija saa tehdä omaan käyttöönsä digitaalisia muunnoksia, esimerkiksi kirjan skannaamista, mutta opettajalla pitää olla asianmukainen lupa. Valtio on hankkinut korkea-asteelle digiluvan, mutta ensimmäisellä ja toisella asteella oppilaitoskohtainen maksullinen lupa on hankittava vuosittain.

Digitaalinen oppisisältö muuttaa opetusta ja mahdollistaa aktiivisen oppimisen metodit, jossa oppijat ovat myös aktiivisia tuottajia. Avoimet oppisisällöt voivat muodostua kollegaverkostoissa, oppijat voivat olla mukana tuottajina ja avoimilla oppisisällöilläkin voi syntyä myös kannattavaa liiketoimintaa. Toista kertaa järjestettävä suomalainen Open Education Week -tapahtuma: Jaa jotain keräsi viime vuonna hyvän joukon osallistujia, intoa ja yhteisöllistä luovuuden iloa. Tutustu ja välitä halutessasi tietoa eteenpäin: Jaa jotain 10.3.2014. Tapahtuman toteuttaa AVO Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin -hanke.

Lisää tietoa aiheesta:
Operight-sivusto
Opettajan tekijänoikeusoppaan sivusto
Kopiosto (tekijänoikeudet)
Teosto (esittävän taiteen tekijänoikeudet)
Tuotos (elokuvat)
Gramex (musiikki)
Creative Commons-sivusto (avoimet lisenssit) sekä
KOTEK – Koulujen tekijänoikeudet kuntoon -koulutus ja tiedotushanke.

Tiivistetty diaesitys aiheesta. Diaesitystä saa jakaa ja käyttää nimi mainiten, jakaminen verkkoon samalla lisenssillä CC BY-SA, tekijä Anne Rongas 2014. Sama diaesitys löytyy myös Google Drivesta.


keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Opettajat kertovat kehitystehtävästään: Kokemuksia Eliademyn käyttöönotosta

Tässä bloggauksessa kaksi opettajaa, Jaana Saaranen ja Tiina Huhtala kertovat Vapaan Sivistystyön Open Päivityksen koulutuksen aikana toteuttamastaan kehitystehtävästä. Koulutuksissa osallistujat etsivät omissa oppilaitoksissaan, työyksiköissään tai verkostoissaan jonkin konkreettisen toteutuskohteen, jossa soveltavat koulutuksen aikana opittua.

Kokemuksia reflektoidaan yhdessä kouluttajien ja koulutusryhmän kanssa. Kokemuksia jaetaan myös kollegoille vertaistyöskentelyn kautta sekä jakamalla didaktisia ideoita avoimessa verkossa oleviin palveluihin, kuten OPH:n Hyviin käytäntöihin (ks. Open Päivityksen ideoitten jakamisen ohje sekä aiempien koulutusten LeMill-palveluun jaettuja ideoita.

Ja sitten Jaanan ja Tiinan kokemuksiin:

Open Päivitys koulutuksessa tutustuimme uuteen verkko-opetusta tukevaan tuotteeseen, Eliademyyn.

Eliademy on suomalaisen CBTehin helmikuussa 2013 julkaisema verkko-opetusta tukeva ohjelmistotuote, joka tarjoaa käyttäjälleen ilmaisen luokkahuoneen verkossa. Tässä ympäristössä opettajat ja oppilaat voivat jakaa ja hallita verkkokursseja sekä osaamistaan. Eliademy mahdollistaa myös reaaliaikaisen keskustelun ja oppimistehtävien tekemisen. (wikipedia)

Rakensimme ammattiosaston toimintaan mukaan tuleville henkilöille opintokerhon. Eliademy taipui meidän tarpeisiin erittäin hyvin. Opintokerho on kevyt toteuttaa ja teknillisesti ei ole isoja vaatimuksia.
Eliademy on käyttäjäystävällinen tuote, johon on helppo kirjautua. Jos et halua muistella erilaisia käyttäjätunnuksia ja salasanoja niin voit kirjautua omilla esim. googletunnuksilla.

Mukaan voi kutsua henkilöitä yksityisesti tai laittaa linkin avoimeksi, jolloin kaikki halukkaat pääsevät kirjautumaan.


Eliademyssä opintokerho koostuu:

  • sisällöstä, jossa on teoriaosuus käsiteltävistä aiheista. Lopuksi teimme osaamistestin kurssin sisällöstä.
  • tehtävissä on erikseen rakennettu tehtävät sisältöosioille.
  • keskustelupalstalle rakensimme tehtäviä sekä keskusteluosiot kurssista ja sen osista.
  • osallistuja-osiosta näkyvät kirjautuneet henkilöt.
Kun osallistujat tekevät tehtäviä ja osallistuvat keskusteluihin niin pystymme ohjaajina seuraamaan kurssilaisten etenemistä ja pystymme reagoimaan tarvittaessa vastauksiin sekä kysymyksiin.

Eliademy on oiva apu opintokerhojen verkkopohjaisten opintoaineistojen tuottamiseen. Olemme molemmat tykästyneet Eliademyn helppokäyttöisyyteen ja teknilliseen toteutukseen. Testikäytössä opintoalusta on saanut paljon kiitosta selkeydestään ja helppokäyttöisyydestä.

 

Plussat ja miinukset:


+ helppokäyttöisyys
+ selkeys
+ tiedostojen lisäämisen ja upotuskoodien käytön helppous
+ toimii hyvin myös mobiilikäytössä
+ asiakasystävällisyys

-laajat asiakokonaisuudet hankala esittää selkeästi

Eliademyn käyttöönotto toteutettiin osana Open Päivitys vapaa sivistyö –hankkeen KSL ry:n koulutusta.

Teksti: Jaana Saaranen (jaana.saaranen@selry.fi) ja Tiina Huhtala (tiina.huhtala@ksl.fi)


tiistai 22. lokakuuta 2013

Tekeillä Vertaisvihko – ensimmäinen versio julki

Olemme kouluttaneet opettajia teknologian pedagogiseen käyttöön kolme vuotta pitkäkestoisissa Open Päivitys -koulutuksissa. Yksi suuri viestimme on ollut, että näitä asioita ei kannata tehdä yksin.

Tämä bloggaus on alun perin julkaistu Vertaispäivittäjä-blogissa 22.10.13.

Teknologian opetuskäyttö avautuu vain tekemällä, kyse on hyvin pitkälle soveltamisesta, suunnittelusta ja oppimista tukevan ympäristön rakentamisesta. Työtapojen pitäisi muuttua, muuten opetusteknologia on yksi uusi päälle liimattu pakollinen kuvio muiden vastaavien lisärasitteiden joukossa. Nina Rantapuu havainnollisti oivallisesti tätä uusien asioiden kasautumista opettajan niskaan äskettäisessä bloggauksessaan.

Opetusteknologialla on kahtalainen rooli opettajan työssä: a) se voi olla tapa ja apuväline oman työn organisointiin ja b) se voi olla opetuksen ja ohjauksen apuväline ja joskus myös kanava. Teknologia sinänsä ei ole itsetarkoitus. Se mahdollistaa monen asian sujuvan hoitamisen.

Puhetta opetusteknologiasta ei pidä ymmärtää koneiden kanssa puuhailuna vaan päin vastoin, entistä monipuolisempana yhdessä tekemisen, vuorovaikutuksen ja itseilmaisun kenttänä. Mukaan kuvioon kuuluu myös viisaus ja taito. Emme anna lapselle puukkoa ilman opettamista ja valvontaa. Oli tekninen apuväline mikä tahansa, sitä on opittava käyttämään.

Opetusteknologian osalta edelleen käydään keskustelua, että otetaanko tätä ollenkaan mukaan arkeen. Opettajat valittavat, ettei aika riitä kaiken opetteluun. Me olemme johdonmukaisesti tehneet kaikkemme, että kouluissa etsittäisiin mahdollisuuksia tehdä asioita yhdessä. Kun osaamista yhdistetään ja jaetaan tuotoksia, saadaan kaksi hyvää hedelmää: yhteistyön voima kasvaa ja yksittäisen ihmisen työmäärä kevenee.

Opetusteknologian hyödyt avautuvat vähitellen eikä niitä voi suoraan kopioida jonkun toisen hyvistä käytänteistä. Oman työyhteisön ja oppilaitoksen toimintaa on muutettava. Opetusteknologian tulisi sulautua sekä siihen, miten työtä tehdään työn organisoinnin tasolla sekä siihen, miten opetusta ja ohjausta toteutetaan.

Mikään ulkoa tuleva koulutus ei voi toteuttaa tuota viimeistä askelta. Siihen tarvitaan oppilaitosjohdon ja koko työyhteisön panos. Laitehankinnat eivät riitä. Kaapeleilla ja langattomilla verkoilla ei saada riittävää muutosaskelta aikaan.

Tuoreita Vertaisvihkoja. Kuva ja painotyö Niina Kesämaa.
No, me emme tätä murehdi. Yritämme osaltamme valaista tietä ja tarjoilla apuvälineitä. Yksi apuvälineosastolle kuuluva tuotos on Vertaisvihko, jonka ensiversio on nyt saatavilla. Kokoamme Vertaisvihkoon pieniä tietopalasia harjoituksineen, että niiden avulla opettajat yhteistuumin voisivat suunnitella opetusteknologian käyttöä sekä työyhteisötason toiminnassa että opetustoteutuksissa.

Nyt on saatavilla ensimmäinen sikiöasteen versio. Vihko karttuu edelleen ja menee myöhemmin ammattilaistaitoon. Julkaisemme sen sekä verkkoversiona että painotuotteena. Haluamme näin myös jakaa kenen tahansa saataville koulutuksissa ja tukihenkilöitten kanssa testattuja työvälineitä.

Julkaisumme lisenssinä on CC BY-SA. Jos sinulla on sopivaa jaettavaa seuraavaan versioon, ota yhteyttä Gmail: rongas.anne.

Voit ladata Vertaisvihkon ensiversion PDF-tiedoston tästä.
iPadin omistajat voivat ladata iBook-version tästä.

torstai 5. syyskuuta 2013

Vertainen vierelläsi – siinäpä oppimisympäristön rikastaja

Open Päivitys -koulutuksen ensimmäiseen tuotantokauteen kuului pieni Vertaispäivittäjä-koulutus ja koko koulutusohjelmaan on syväkoodattu vertaistyöskentelyn ja vertaisoppimisen ajatus.

Tieto- ja viestintätekniikan pedagoginen käyttö etenee hitain askelin, jos jokaisen on opittava yksin kaikki mahdollinen ja jos pedagogista kehittämistyötä pitää käydä sisäisellä pururadalla. Yksin tekemisen aika on kerta kaikkiaan ohi tällä saralla. Kädet eivät riitä, pää ei kestä eikä homma etene oppijoitten toimintaan, mikä taitaa olla kaikista ikävin seurannainen tuskaisesta yksinpuurtamisesta.


Toisen ja kolmannen tuotantokauden aikana Vertaispäivittäjä kuuluu koulutuskokonaisuudessa koordinaation tuottamaan tukipalveluun. Nyt syksyllä 2013 tarjotaan uusi tilaisuus aiemmin Open Päivitykseen osallistuneille, nyt koulutuksissa oleville ja kenelle tahansa kiinnostuneelle osallistua Vertaispäivittäjä-kurssille (maksuton). Ilmoittautuminen on avattu ja ajankohdat päätetty eli jokainen sessio aamuisin klo 8:30 - 9:00:
  1. Johdanto to 26.9.2013
  2. Mitä tehdään? ma 30.9. ja to 3.10.
  3. Miksi tehdään? ke 9.10. ja pe 11.10.
  4. Millaisin taidoin tehdään? ma 14.10. ja ti 15.10.
  5. Miten tehdään? ma 21.10. ja ti 22.10.
  6. Kuka tekee? ma 28.10.ja ti 29.10. 
  7. Kohti konkretiaa ti 5.11. ja pe 8.11.
Vertaispäivittäjä-kurssi toteutetaan Adobe Connect -yhteydellä, joka toimii internetselaimen kautta. Osallistuja tarvitsee kuulokemikrofonin. Äänellä osallistuminen on erittäin suotavaa. Sessioon voi osallistua 0-100 henkilöä. Koulutuksen vetäjinä ovat Anne Rongas ja Kaisa Honkonen-Ratinen. Jokaiseen teemaan kuuluu 5-10 minuutin alustus. Sen jälkeen aihetta työstetään kerta kerralta vaihtuvilla sosiaalisen median työvälineillä, joihin osallistujien ei tarvitse kirjautua. Sessio päättyy yhteiskeskusteluun, joka toteutetaan joko kaikki yhdessä (jos osallistujia on vähän) tai pienryhmissä (jos osallistujia on paljon). Ja niin... ymmärrämme, että kellonajat ovat hankalia, kun opettajat ovat opettamassa, mutta meilläkin on töitä. Kevätkaudella vedämme varmaan saman ja silloin tarjoamme iltapäiväaikaa.

Vertaisoppimisen ja kollegiaalisen yhteistyön asioita opettajien maailmassa ja oppimisessa yleensä käsitellään myös Annen ja Kaisan vertaisradiossa.

Kevään 2013 Vertaispäivittäjä-kurssi häikäisi Annen ja Kaisan ja sulateltavaa riittää pitkäksi aikaa. Häikäisevää oli osallistujien anti, heidän ajatuksensa, esimerkkinsä, pohdintansa, näkemyksensä. Vieläkin on purkamatta kymmeniä sivuja muistiinpanoja. Vertaisradiossa kuulette näitä hedelmiä. Tervetuloa myös haastateltavaksi. Haastattelu sujuu kätevästi Skypen avulla. Tuoreimman lähetyksen voit kuunnella tästä (osallistu myös jaksojen kommentointiin Vertaisradion sivuilla):


Eikä tässä vielä kaikki! Online Educa Berliinissä kuullaan tämän vuoden lopulla AKTIIVI+ ja AVO-hankkeen edustajana Leena Vainiota vertaisoppimisesta. Leena on Irja Leppisaaren kanssa osallistunut merkittävällä tavalla Open Päivityksen koulutuskonseptin vertaistyöskentelyosion kehittämiseen. Heidän keskustelujaan aiheesta on julkaistu YouTubessa. Leenan ja Irjan kehittämä benchlearning-malli, siitä kertova konferenssipaperi, palkittiin muutama vuosi sitten Etelä-Koreassa.

Vertaispäivittäjän koulutusmalli on saanut paljon vaikutteita Jaakko Rantalan ja Pekka Kinnusen AVO2-hankkeessa toteuttamasta Sosiokulttuurisen innostamisen -opintokokonaisuudesta, joka on julkaistu Wikiopistossa.

Kiitoksia pitää myös jakaa Helena Aarniolle hienosta dialogipedagogiikan DIALE-sivustosta.

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Koulutusmallin välitilinpäätös

Open Päivityksen ensimmäinen toteutuskausi on raportointivaiheessa. Toteuttajaryhmän kanssa todettiin, että koulutusmalli toimii ja on sinällään arvokas tulos. Kehittämistä löydettiin myös runsaasti ja oppia otetaan uusiin toteutuksiin.

Julkaisemme tässä nykyisen koulutusmallin pohjan. Jokainen koulutus sovitettiin alueen ja koulutettavaryhmän tilanteeseen niin hyvin kuin mahdollista, toki hankesuunnitelman mukaisesti ja Ope.fi II-tason kriteerien mukaan.

Johdanto


Open Päivityksellä pyritään lisäämään opettajien tvt- ja sometaitoja niin, että hän kykenee rikastamaan opettamistaan ja ohjaamistaan näiden osalta sekä toimimaan omassa työyhteisössään tvt-osaamisen vahvistajana.  Perimmäinen ajatus on oppijan valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja tietoyhteiskunnan kansalaisena toimimiseen sekä työelämässä tarvittava digitaalinen lukutaito.

Open Päivitys- koulutukseen otetaan vähintään 10 hengen ryhmä. Koulutuksen laajuus on 5 op (= 22,5 koulutuspäivää) joka sisältää 24 tuntia lähikoulutusta eli neljä kuuden tunnin lähikoulutuskertaa.

5 opintopistettä sisältää etätyöskentelyä, joka nivelletään mahdollisimman läheisesti osallistujan omaan työhön. Etätyöskentelyä ovat aiheisiin tutustuminen, pienet etätehtävät ja muu itsenäinen opiskelu. Jokainen toteuttaa mieluiten tiimityönä jonkin TVT:tä hyödyntävän opetustoteutuksen.

Koulutukseen sisältyy koulutuksessa käsiteltyjen vinkkaaminen ja opastaminen omille kollegoille eli vertaistyöskentelyä. Vertaistyöskentelyn tavoitteena on sekä vahvistaa asioiden sisäistämistä että vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta työyhteisössä. Vertaistyöskentely toteutetaan käytännössä esimerkiksi tiimityönä, jossa tutustutaan aihepiiriin, ideoidaan soveltamista omaan opetukseen, suunnitellaan ja valmistellaan yhdessä TVT:tä hyödyntäviä opetustoteutuksia ja työkäytänteitä sekä teknologian käyttöönottoa.

Open Päivitys on siis painotetusti työssä oppimista. Lähikoulutukset järjestetään tilaavan oppilaitoksen omissa tiloissa eli pitkiä matkustamisia ei tule.


Koulutukset ovat ajoittuneet eri toteutuksissa 4 - 6 kuukauden mittaiselle jaksolle. Lähikoulutusten välissä olisi hyvä olla vähintään 2 viikkoa, kolmannen ja neljännen koulutuskerran välillä mielellään enemmän, jotta jää aikaa omiin kokeiluihin ja niiden reflektointiin sekä asioiden kehittelemiseen vertaistyöskentelynä.

Open Päivitys -koulutuksessa on vaihteittain ja limittäin eteneviä prosesseja. Kuvana koulutuksen voi hahmottaa näin:


5 op koulutuksen lisäksi 2-3 henkilöä voi osallistuja kahden koulutuspäivän mittaiseen vertaispäivittäjäkoulutukseen, jonka tavoitteena on tukea ja antaa eväitä omassa työyhteisössään tvt-vastaavana ja vertaiskouluttajana toimiville opettajille. 

Koulutusta ohjaa Opetusministeriön ja Opetushallituksen linjaus OPE.FI-taitotasoista ja koulutus kohdistuu taitotasolle II: http://opefi.wikispaces.com/Ope.fi+II+-taso, jossa korostetaan pedagogista ja didaktista opetusteknologian käyttöä sekä työyhteistötason osaamista.

Koulutuskokonaisuus kohdistuu opetusteknologian ja internetin mahdollisuuksien hyödyntämiseen opettamisessa, ohjaamisessa ja oppimisessa.

Koulutus jakautuu neljään pääteemaan:
1. Ohjaan, opetan ja opin
2. Päivitys tähän päivään - opetuskulttuurin murros
3. Miten valitsen, yhdistelen ja viritän järkevän tvt-ympäristön
4. Yhdessä enemmän aikaan: vertainen vieressä

Jokainen osio jakautuu kahteen. Tarjoamme haluttaessa edistyneille lisäaineistoja, jolla saa omaa intressiä edistettyä. Nämä lisäaineistot toimitetaan sitä mukaa, kun koulutukseen osallistuvat esittävät toiveita ja kouluttavat havaitsevat sopivia teemoja.

Etätehtävät jakautuvat kahteen vaiheeseen:
Vaihe 1: teemojen 1-2 aikana orientointia ja pilottitoteutuksen suunnittelua (mieluiten tiimityönä)
Vaihe 2: teemojen 3-4 aikana pilottitoteutus, vertaistyöskentelyä ja jatkojalostamista



Koulutuksen vetovastuussa on nimetty pääkouluttaja. Taustalla toimii Suomen eOppimiskeskus asiantuntijaverkostoineen. Koordinoinnista vastaa Suomen eOppimiskeskus ry. Arviointi ja raportointi on TIEKE ry:n vastuulla. Tekijänoikeusasioissa konsultoidaan tarvittaessa Suomen eOppimiskeskuksen koordinoimaa KOTEK Koulujen tekijänoikeudet kuntoon -hanketta. Itseopiskeluaineistoja linkitetään eOppimiskeskuksen koordinoimasta AVO Avoimuudesta voimaa oppimisverkostoihin -hankkeesta. Todistukset myöntään Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.

Lisätietoja:
Open Päivityksen Edula: koulutusten viesti- ja medikeskus (Moodle) http://www.edula.fi/
HCI Productions http://www.hci.fi/
Suomen eOppimiskeskus ry http://www.eoppimiskeskus.fi/

Seuraavassa viitteellinen kurssirunko, jota voidaan muokata ryhmän tarpeitten ja tavoitteiden mukaan. Koulutuskohtaisia painotuksia ovat olleet mm. mobiili työskentely, vertaismentoroinnin tai verkko-ohjauksen painottaminen.


Kurssrunko


1. Koulutuskokonaisuus Ohjaan, opetan ja opin / ohjattu koulutus 6 t, valmistautuminen ja etätehtävät
1 a) Valmistautuminen
  • orientoiva tehtävä ja lyhyt kouluttajien selostus
  • tarvittavien käyttäjätilien luominen ennakkoon
1b) Ensimmäinen tapaaminen 6 tuntia (aiheet käsitellään toiminnallisesti, atk-luokka)
  • Koulutuksen käynnistäminen, vertaistyöskentelyyn motivointi
  • Verkko-opetuksen / mobiiliopetuksen perusteet, digitaalinen lukutaito
  • Opettajan / ohjaajan roolin muutos. Aktivointi, motivointi ja ryhmädynamiikka verkossa.
  • Blogi / wiki / Google-dokumentti reflektiovälineenä, oppimispäiväkirjan tai portfolion tapaan
  • Pikakatsaus: blogi ja wiki purettuna osiin
  • OmaProfiili-kysely
  • Oman työyhteisön tvt-osaaminen, tarpeet ja kokonaisuuden jäsentäminen, ensisijaisten oppimistavoitteiden asettaminen yksin ja yhdessä
  • Hyvät käytänteet ja pelisäännöt teknologian käyössä
  • Ohjaaminen, opettaminen ja verkkotyöskentelyprosessin laadun jalostaminen
  • Kytkeminen opetuksen tavoitteisiin: ilmiöpohjainen oppiminen, integrointi opetusteknologian avulla
  • Jokainen osallistuja perustaa omakohtaisen kokemuksen hankkimistä ja ryhmäoppimista varten oman oppimispäiväkirjan (voi olla mm. blogi, wiki tai Google-dokumentti). Tarkistetaan, että jokainen saa käyntiin oppimispäiväkirjan. Jaetaan ryhmälle linkit näihin.
1 e) Etätehtävät
  • Oman osaamisen jäsentäminen (jatketaan OmaProfiili-kartoituksen työstämistä). Lyhyt listaus siitä, mitä teknisiä perustaitoja osaa ja mitä ei osaa sekä priorisointi jälkimmäisten suhteen (lomake). Koulutuksen itseopiskeluaineistoista löytyy perusopastus keskeisiin teknisiin taitoihin. Koulutukseen osallistuja voi omaan tahtiin ja omien tavoitteiden mukaan tutustua itseopiskeluaineistoihin ja kokeilla käytännössä yksin, työparin tai tiimin kanssa uusia työvälineitä. Tarvittaessa kouluttajat etsivät ja tuottavat myös lisää itseopiskeluaineistoja.
  • Pieni omakohtainen pohdinta: miten muutan toimintamalliani 12 – 18 kk sisällä: oman toimintamallini analysointi ja tavoitteen asettelu. Apuna lähikoulutuksessa luotu kuva (jaetaan valokuvana kaikkien käyttöön).
  • Reflektio ensimmäisestä koulutuskokonaisuudesta ja etätehtävistä: oma tai ryhmän oppimispäiväkirjablogin tai vastaavan sisällön tuottamisen aloittaminen.
2. Toinen koulutuskokonaisuus Päivitys tähän päivään - opetuskulttuurin murros / ohjattu koulutus 6 t, valmistautuminen ja etätehtävät
2a) Valmistautuminen

  • Tutustutaan Opetustv:n videoon: Opetuskulttuuri murroksessa kesto 2:27
  • Tarmo Toikkasen video tekijänoikeuksista: mahdollisuus lähettää kouluttajille ennakkokysymyksiä tekijänoikeudesta.

2b) Toinen tapaaminen 6 tuntia (aiheet käsitellään toiminnallisesti)
  • Oppimisprosessin ja tvt:n sulauttaminen
  • Oppimisprosessin suunnittelu – pedagogiset mallit apuna
  • Aktivoiva opetus eri muodoissaan - avoimet oppiresurssit ja tehokkaat oppitunnit (mm. flipped classroom -idea suomalaissovelluksina)
  • Yhteisöllisen verkkotyöskentelyn apuvälineet ja niiden pedagoginen käyttäminen
  • Avoin netti ja tarpeelliset taidot: käyttöehdot, tekijänoikeudet, tietoturva, netiketti
  • Johdanto vertaiskehittämisen työtapaan ja autenttiseen oppimiseen
    • Millaisia taitoja/osaamista minulla on? Mistä aiheesta voin antaa vertaistukea? Missä tarvitsen tukea? Mistä löydän tavoitteitani tukevia verkostoja ja miten niissä toimitaan?
    • Millaisia vertaistyöskentelymuotoja työyhteisössämme on käytössä ja kuinka ne tukevat omaa työtäni? Hyvien ideoiden parastaminen (eli benchmarking, noukitaan toisten ideoita, pailataan omiin, kehitetään, sovelletaan ja jaetaan eteenpäin, esim. Asko Leppilampi / OPH: menetelmäkortti http://www.leppilampi.com/materiaali/koulutusmateriaalia/Benchmarking.pdf).
  • Työpajatyöskentelyä pienryhmissä
2c) Toinen etätehtävä:

  • Suunnittele omaan opetukseesi yksi oppimisprosessi, toteutus ja ajoitussuunnitelma (voi olla oppitunnin aikana toteutettava tai laajempi). Voit tehdä myös pienimuotoisia opetuskokeiluja jonkin uuden työvälineen kanssa riippuen omista tavoitteistasi. Painotus suunnittelussa opiskelijalähtöisyys ja aktivoiva oppiminen. Virikkeenä video Tavastian Pintakilta (ks. taustatiedot ja esittelyteksti).
  • Kuvaus omaan blogiin tai vastaavaan. Suunnitelmien vertaiskehittäminen pienryhmissä esim. blogeihin, kriteeristö ja benchlearning-metodi apuvälineinä (lyhyt lista apukysymyksiä).

3. Kolmas koulutusosio Miten valitsen, yhdistelen ja viritän järkevän tvt-ympäristön / ohjattu koulutus 6 t, valmistautuminen ja etätehtävät

3a) Kolmas tapaaminen 6 tuntia (Tähän varataan aikaa mahdolliselle työpajatyöskentelylle, mikäli sellaiseen tulee tarvetta aikaisemmissa tapaamisissa)
Päivän ohjelmassa on kaksi vaihtoehtoa riippuen työpajan tarpeesta
Vaihtoehto 1 aamupäivä
  • Työpajatoimintaa osallistujien toiveiden mukaan (vaihtoehto 2:n asiat sisäänrakennettuina työpajatyöskentelyssä).
Vaihtoehto 2 aamupäivä
  • Didaktisesti suunniteltu oppijan käyttöliittymä, käydään esimerkkien avulla läpi erilaisia kurssikokonaisuuksia, joissa oppimisympäristöt on luotu käyttäen some-välineitä.
  • Sulautuvat oppimisympäristöt, miten sulautus kannattaa tehdä, mitä työvälineitä ottaa käyttöön, miten toteutetaan henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE) ja henkilökohtainen oppimisverkosto (PLN)? Oppimisympäristön integroinnin välineet, mm. sisältöjen upottaminen, syötteet, erilaiset kuratointipalvelut, kirjanmerkit jne.
Iltapäivä
  • Verkkovälitteiset ja mobiilit kommunikointivälineet. Kouluttajat tuovat tarvittavat mobiililaitteet. Kokeillaan ja ideoidaan sovelluksia opettamiseen ja ohjaamiseen.
  • Tutustutaan erilaisiin tapoihin tehdä opiskelijoille motivoiva, selkeä ohjeistus verkkoympäristöön. Opiskelijan polun suunnitteleminen verkkotyöskentelyn/sulautetun oppimisen toteutuksissa. Ohjaavat prosessit case-esimerkkien avulla.
  • Ohjeistusten laatiminen, millainen on hyvä ohje?
  • Kollegiaalinen tuki ja vertaiskehittäminen.
  • Vertaisneuvonta omassa työyhteisössä, koulutusalan verkostoissa tai tuttavapiirissä.
3b)  Kolmas etätehtävä:
  • Pilottitoteutus omassa opetuksessa, sen raportointi ja reflektointi blogiin tai vastaavaan.
  • Erityishuomio ohjeistukseen: Lisää tai muokkaa oman toteutuksesi ohjeistuksia. Ohjeet voivat olla kirjoitettuja, kuvitettuja, videoita, mikä vain mielestäsi on tehokkain tapa viestiä oppilaille. Hanki vertais- ja/tai opiskelijapalautetta ohjeistuksen ymmärrettävyydestä.
  • Oman toteutuksen itsearviointi arviointityökalun avulla.
4. Koulutuskokonaisuus Yhdessä enemmän aikaan: vertainen vieressä / ohjattu koulutus 6 t, valmistautuminen ja etätehtävät

4a) Valmistautuminen


4b) Neljäs tapaaminen 6 tuntia (aiheet käsitellään toiminnallisesti)
  • Omien toteutusten esittely ja vertaispalaute, ajatuksia jatkojalostamiseen ja ideoitten levittämiseen (arviointikehikon avulla, rakentavien kysymysten esittäminen, didaktiset ratkaisut opekorteille).
  • Laatu ja laadun kehittäminen vertaistyöskentelyn avulla ja kuinka laatu varmistetaan yhdisteltäessä erilaisia opetus- ja ohjaustyövälineitä. Laatu opiskelijan näkökulmasta.
  • Tvt- ja sosiaalisen median työkalut, didaktinen käyttö. Elinikäisen ja elämänlaajuisen oppimisen eväitä: avoin oppiminen/opettaminen ja verkostojen voima esimerkkien valossa (open education, open education resources / http://fi.wikipedia.org/wiki/Avoimet_oppiresurssit).
  • Miten tästä koulutuksesta eteenpäin?
4c). Neljäs etätehtävä:
  • (Oman kouluasteen laatukriteerien soveltaminen opetuksessa ja työyhteisössä, oma laatuajattelu, sen reflektointi ja tavoitteet koulutuksen jälkeen.)
  • Oman (tiimin) pilottitoteutuksen lyhyt kuvaus ja jakaminen internetin kautta kollegoille, ks. ohje.
  • OmaProfiili-kartoitus ja sen pohjalta henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman (etätehtävä 1) päivitys ja tavoitteet / toteutusten ideointi seuraaville 3 lukukaudelle.

Kaikki koulutuksessa avoimilla verkkosivuilla julkaistut koulutusaineistot jäävät käyttöön myös koulutuksen jälkeen. Aineistot julkaistaan Creative Commons -lisenssillä BY-SA 3.0, joka sallii aineiston hyödyntämisen mm. koulutukseen osallistuvien opettajien omassa työssä lisenssiehdon mukaisesti (saa esittää vapaasti, saa linkittää, saa muunnella, nimi mainittava, julkaisu samalla lisenssillä). Koulutuksen aikana tutustutaan avointen oppiresurssien lisenssoitiin.


Open Päivitys on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen henkilöstökoulutusta. Toteuttajajoukko Suomen eOppimiskeskus ry:n jäsenorganisaatioiden muodostama konsortio.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Vantaan verkkopedot tutkivalla oppimispolulla

Viime keväänä alkoi Open päivitys -koulutus meidän Vantaan verkkopetojen porukalla. Aiheena tutkiva oppiminen (verkko-oppimisympäristöä käyttäen).
 
Minun kohdallani toteutus perinteisestä ryhmätyöstä eroaa siten, oppilaat laitetaan itse määrittelemään tutkimusongelmansa annetun teeman sisältä ja sitten etsimään tietoa asiasta. Tarkistavat siis omansa ja luokkakavereidensa ennakkokäsitykset. Lopuksi ryhmä pitää pienen opetustuokion muulle luokalle – tyyli vapaa. Kurssi jatkui nyt syksyllä ja pääsimme testaamaan mallia oppilaillamme.

Joukossamme on sekä aineen- että luokanopettajia ja tutkimusteemat kurssilaisittain vaihtelevat luonnollisesti suurestikin. Hyvä näin, sillä saamme hyviä kokemuksia, miten tämä oppimismalli toimii eri-ikäisillä oppijoilla ja eri oppiaineissa. Itse päätin ottaa testikappaleiksi ysiluokan äidinkielen ryhmäni, muilla on esim. ysiluokan biologiaa, vitosluokan biologiaa ja kasiluokan fykeä (ympäristökurssi). Bloggaajakollegani kertonee omasta yhteiskuntaopin projektistaan rikollisuuden ja oikeusjärjestelmän parissa.
Valitsin projektin teemaksi suomen kielen ominaispiirteet. Alkujohdantona muistelimme Yleltä tullutta dokumenttia (Prisma: Kielikoodin murtaja) hyvin erikoisesta pirahãn kielestä, jossa ei esimerkiksi ollut lukusanoja ollenkaan eikä värejä eroteltu. Aikamuotojakin oli vain yksi, preesens (Tieteen kuvalehden artikkeli kielestä). Toinen virike oli FB:ssä näkemäni kuva, jossa monella kielellä oli jokin volume-sanan mukaelma ja lopuksi suomen kielen äänenvoimakkuus. Lisäksi oppiailla oli mahdollisuus kuunnella radiokolumni suomen kielen sanaston “rikastumisesta”.
Teemaan tutustumisen jälkeen oppilaat alkoivat 2-3 hengen porukoissa miettiä, mitä erikoista suomen kielessä on. Tarkoitus oli esittää pohtivia kysymyksiä, Miksi? Miten? Onko? Näitä he kirjasivat Fronterin keskustelupalstalle, ja muut ryhmät kommentoivat ideoita. Yllätyin positiivisesti; aihe olikin toimiva ja oppilailta tuli juuri haluamiani asioita esille.



Tämän jälkeen kävimme yhdessä läpi oppilaiden aiheet ja jaoimme ryhmille tarkemmin vielä tutkimuskohteet. Tässä vaiheessa opettaja pääsi hieman vaikuttamaan aiheisiin; osa yhdistettiin ja osaa rajattiin ja suuri osa oli sellaisenaan hyviä. Nämä tutkimuskysymykset sitten kirjattiin, oppilaat miettivät vielä, mitä tiesivät (tai luulivat tietävänsä) ennalta ja muut ryhmät edelleen antoivat palautteensa. Sitten tutkimaan. Tässä ryhmien aiheita:
  • Suomen kielen taipuminen – morfeemit
  • ”Suomenkielessä on useita kaksoiskonsonantteja. Osaa ei kuitenkaan näy kirjoitetussa muodossa esim. sydämen (sanan “sydän” genetiivi + muut sijamuodot) ja laudeliina. Miksi suomessa on tällaisia “piilokaksoiskonsonantteja”?”
  • ”Ympäri Suomea on monia erilaisia murteita. Miksi suomessa ja italiassa on niin paljon, kun taas englannissa, ranskassa ja muissa indoeurooppalaisen kielikunnan jäsenissä on hyvin vähän murteita, jos yhtään?”
  • Aakkoset, joita suomen kielessä ei ole (õ, ü, kaksois-s jne.)
  • Puhekielen ja kirjakielen erot – sanojen lyhentäminen
  • Ääkköset ja vokaalisointu – Miksi volyymi on vaikea sanoa?
  • Millä kirjaimilla suomen kielen sana voi alkaa ja mihin päättyä?
  • ”Suomen kieli on tasapaksua eikä jodlaavaa kuten ruotsi”
  • Miksi suomen kieli kirjoitetaan kuten puhutaan? Onko muita poikkeuksia kuin äng-äänne?
Ensi keskiviikkona on vielä kaksi tuntia aikaa tutkia ja tehdä omaa esitystään. Torstaina ja perjantaina on vuorossa esitykset ja luvassa on ainakin (itse tehtyjä) murresarjakuvia ja powerpoint-esitystä – osittain varsinainen Multimediaroadshow, luulen. Blogin osa 2 viikon-kahden päästä. Luvassa tuotoksia ja oppilaiden kommentteja sekä yhteenvetoni toimivuudesta.
Lisää: Tutkivasta oppimisesta, http://www.helsinki.fi/science/networkedlearning/fi/tutkivaoppiminenmain.html

Janne Saarinen: http://opeope.wordpress.com/about/