maanantai 30. tammikuuta 2012

Kyytiä copy-paste -opiskelulle!

Hämeenkyrön Open Päivitys on edennyt opetustoteutusten suunnitteluun. Päivään mahtuu rajallinen määrä asiaa. Osa kannattaa jakaa tarpeen mukaan tutustuttavaksi. Täydentelin vanhaa koostettani oppimistehtävämuotoiluista, joilla voidaan välttää netistä kopioidut vastaukset. Esitys on avattu niin, että sitä voivat myös vierailijat täydentää, joten lisää oma vinkkisi letkaan.

perjantai 27. tammikuuta 2012

Arvioinnin haastavuus ja palkitsevuus

Open Päivitys -täydennyskoulutuksissa toteutetaan monipuolista arviointia aina suunnittelusta koulutusten päättymiseen saakka kolmella eri tasolla: koulutusprosessin seuranta ja arviointi, pedagogisen osaamisen lähtötasokartoitus sekä vertaisoppimisen arviointi. Tällä jatkuvalla seurannalla ja arvioinnilla varmistetaan joustava ja jatkuva toteutusten mukauttaminen esimerkiksi kohderyhmän, lähtötasojen tai kouluttajien vaihtuessa.


Arvioinnin tekemiseen osallistuu kolme hanketoimijaa: HCI Productions, Hämeen ammattikorkeakoulu ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus. Oma roolini on TIEKEn kautta tehtävä koulutusprosessin seuranta ja arviointi sekä lähtötasokartoitusten analysointi ryhmäkohtaisesti.

Arvioinnin onnistuminen edellyttää kaikkien aktiivisuutta

Arviointiprosessin toteutumisen ja onnistumisen edellytyksenä on kaikkien prosessissa mukana olevien sitoutuminen tiedon jakamiseen, arvioijan osallistumiseen lähi- ja etäjaksoille sekä suunnitelmien ja mallien mukauttamiseen tilannekohtaisesti.

Osallistujien osalta tämä tarkoittaa OmaProfiiliin vastaamista, koulutuksen aikana tehtäviin kyselyihin vastaamista, omaa aktiivisuutta palautteen antamiseksi tarvittaessa ja koulutuksen päätösarviointiin vastaamista. Näiden lisäksi pitäisi vielä antaa rahoittajaa varten tilastoihin kerättävää perustietoa. Siis paljon tehtävää! Kiire varmasti painaa meistä jokaisella, mutta pienenkin palautteen antaminen on tärkeää! Koulutuksen kehittämiseksi jokainen ruusu, risu, kehittämisehdotus ja toteamus on tervetullut, joten kenenkään ei pidä epäröidä kommentoida ja kysyä.

Jos ryhmän koko on vaikkapa 15 opettajaa mutta palautetta antaa vain yhdeksän, niin tulkitsemmeko loput täysin tyytyväisiksi? Emme taida, vaan jäämme pohtimaan, olemmeko epäonnistuneet avoimuuden ja yhdessä tekemisen merkityksen korostamisessa Open Päivitys -koulutuksissa. Mietimme olemmeko tehneet itsestämme ryhmän yläpuolella olevia tietäjiä, joita onkin vaikea lähestyä. Toivottavasti emme!

Me kouluttajat otamme positiivisella asenteella ottaa vastaan kaikki palautteet, tutustumme OmaProfiilien tuloksiin sekä kehitämme omaa toimintaamme ja koulutuskokonaisuuksia jatkuvasti. Vain yhdessä tekemällä saamme näistä koulutuksista Suomen parhaita, jokaiselle osallistujalle ja kouluttajalle uusia elämyksiä ja oppimiskokemuksia tuottavia menestystarinoita.

Tähän mennessä olemme saaneet hyvin palautetta - niin ruusuja kuin kehittämisen kohteitakin. Näiden avulla meidän on kaikkien yhdessä helppo jatkaa. Palautteisiin reagoidaan päivittämällä lähipäivien tai etäjakson suunnitelmia, muokkaamalla tehtäviä, olemalla henkilökohtaisesti yhteydessä osallistujiin sekä muilla mahdollisilla luovilla ratkaisuilla.

Palaute-esimerkkejä: kaaoksesta onnistumisiin

  • Tämä koulutus on ollut oikealle oppilasainekselle soveltuvaa ja käytäntöön siirrettävissä olevaa.
  • Ensimmäisen päivän tiukka ohjelma meinasi hengästyttää - mutta selvittiinhän siitä, hyvinkin.
  • Käytännön case-esimerkit ja harjoitteet ovat hyviä.
  • Hurja määrä käsitteitä, joiden merkitystä ei ainakaan vielä ymmärrä.
  • Vaikea kysyä, jos ei tiedä mitä kysyisi.
  • Innostavat opettajat luovat positiivisuuden ilmapiirin.
  • Iso ryhmäkoko aiheuttaa haasteita - vierihoitoon ei jää aikaa, omakaan aika ei tunnu riittävän.
  • Jakautuminen pienryhmiin helpotti ryhmäkoosta aiheutuvia paineita ja saimme vielä paremmin vastinetta omille toiveille.
  • Laiska ei opi, ahkerana täytyy olla.
Ollaan siis yhdessä aktiivisia ja ahkeria, luotetaan toisiimme ja tehdään Open Päivitys -koulutuksista niitä Suomen parhaita!

perjantai 20. tammikuuta 2012

Vertaisen useat roolit

Tanskasen Jarmo kirjoitti aikaisemmin tässä blogissa vertaistuottamisesta ja yhdessä toimimisesta. Aina ei kuitenkaan ole selvää mitä vertaiset oikein tekevät ja miten se vaikuttaa prosessin tai lopputuotoksen laatuun.  HCI Productions Oy oli mukana eurooppalaisessa CONCEDE-hankkeessa, jossa tutkittiin pilottien avulla vertaistyöskentelyn laadullisia vaikutuksia vertaistuotettuihin aineistoihin.

Laadussa on kaksi puolta, jotka tukevat toisiaan, sekä funktionaalinen että tekninen laatu. Funktionaalisella laadulla tarkoitetaan pedagogiseen toimintaan ja itse sisältöön vaikuttavia laadullisia asioita, kuten oppimisprosessin jouhevuutta ja aineiston paikkaansa pitävyyttä. Tekninen laatu muodostuu yksinkertaisista asioista, jotka liittyvät mm käytettävyyteen, palvelun saavutettavuuteen, ohjeistukseen, linkkien toimivuuteen jne.  

Open Päivityksessä vertaiset auttavat kollegoitaan arjen kinkkisissä tilanteissa, erityisesti kun halutaan ottaa tieto- ja viestintätekniikkaa osaksi opetusta. Vaikka (laajasti ottaen) me kaikki olemme toistemme vertaisia, Open Päivityksen vertaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on halua ja kykyä auttaa muita. Apu voi olla tilapäistä, esim. tekniikan kanssa tulee jokin häiriö ja pienellä vilkaisulla voi auttaa kaverin eteenpäin, mutta vertaisella voi olla myös laajempaa tukea tarjottavanaan. Yhdessä voidaan rakentaa esimerkiksi kokonaisia aineistokokonaisuuksia, testata uusia ohjelmia ja opettaa niitä muille tai jopa olla mukana kehittämässä koulun toimintaympäristöä vastaamaan paremmin uudenlaisia opetusmenetelmiä. Tärkeintä on kuitenkin olla siten läsnä, että muut voivat vetäistä hihasta, kun ongelma tulee esiin. Ja asenne on sellainen, ettei kukaan tunne itseään tyhmäksi pyytäessään apua.

Jarmo listasi jonkin verran vertaisin piirteitä, mutta tässä minusta tärkeintä on asenne auttaa, tukea, antaa palautetta ja vastaanottaa palautetta. Hauska sanamuunnos oli mielestäni Mikko Aallon kirjan otsikossa ”Parjaavasta kolautteesta korjaavaan palautteeseen”, joka kuvaa minusta hyvin työyhteisöissä vallalla olevaa palautteenantotapaa. Korjaava palaute tukee huomattavasti ”tuottoisammin” osaamisen kehittämistä (erityisesti asiantuntijayhteisössä) kuin välillä inhottavaksikin tulkittava raaka palaute.

Laadun näkökulmasta vertaiset vaikuttavat tuotettujen aineistojen laatuun erilaisin arviointimenetelmin. CONCEDE-hankkeessa nähtiin korkeakouluopiskelijoiden tuottaman aineiston laadun muodostuvan kolmiosaisessa laatupyramidissä. Sen perustasoa edustavat opiskelijat, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja arvioivat aineistoa vertaisarvioinnilla ja itsearvioinnilla itse määrittämiinsä laatukriteereihin. Toisella askelmalla arviointia tekevät opiskelijoiden kanssa yhdessä alan ammattilaiset ja opettajat. Pyramidin huipulla dialogia käydään opiskelijoiden, aihealueen ammattilaisten ja esim. yliopiston omien laadunvarmistajien kanssa. Lisätietoja löytyy CONCEDE-hankkeen sivuilta ja lyhennelmä oppijoiden tuottaman aineiston laadun työkaluista ja menetelmisä julkaistaan tammikuun aikana.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Klikkauksen päässä Australia – notkeat opeverkostot

Jos nyt tällä kellonlyömällä mieleesi tulisi vierailla jossakin edistyksellisessä australialaisessa koulussa 14 hengen delegaatiolla, miten pitkään arvioit, että vierailukohteen löytämiseen kuluisi aikaa?

Tänään klo 11:15 Suomen aikaa Anne Knoch (kehitysjohtaja) Australiasta lähetti minulle sähköpostia, että ovat tulossa Turkuun 22.-24.2. OECD/CELE -konferenssiin ja haluaisivat ennen sitä tutustua johonkin suomalaiseen innovatiiviseen kouluun ja opetuksen kehittämiseen käytännössä. Sen verran olivat jo tilanteen tasalla, että tiesivät talvilomamme. Annen koulun tiimi oli käynyt meillä Kotkan aikuislukiossa kevättalvella 2005.

Silloin heidän rehtorinsa Stephen Harris löysi vierailukohteita Opetushallituksen kautta ja monen mutkan kautta meidän koulumme. Perustin juttua varten pienen vierailusivun, josta nyt on helppo hihitellen kaivaa muistoja. Vaikka vierailu kesti vain iltapäivän, tapaamisen järjestäminen ja koulumme naisjoukkueen emännöintitaktiikka jätti ilmeisesti paikan ja nimet kävijäin mieleen. Sain pari vuotta sitten akateemista apua Harrisilta sähköpostipyynnöllä; lähetti väitöskirjansa ja muutamia muita virtuaaliaarteita. Ei mikään vähäinen tyyppi, huomasin tänään, että vuoden 2011 rehtori Australiassa. (Eikös Suomessakin voisi olla tällaisia tunnustuspalkintoja opetuksen kehittäjille?)

Harris oli siis kaimalleni vinkannut, että huuda  Suomesta apuun Anne. En ole enää lukiossa töissä, mutta laitoin heti verkot veteen (toki kerroin myös vanhan kouluni yhteystiedot). Tvt-opetuksessa FB-ryhmä oli yksi verkostoista, jonne vieheen kiidätin. Ei aikaakaan, kun juuri sieltä PAOK-hankkeen Matleena Laakso huusi hep, welcome tänne. Aikaa meni tunti. Sen jälkeen sovittiin yhteyshenkilöt ja vaihdettiin yhteystietoja. Ta-daa! Ja varmasti virittelemme vielä muutakin mukavaa aussien varalle kotimaisten opeverkostojen kanssa. Omaa verkkosukkulointiaikaani työpäivästä kului kuvattuun reipas 10 minuuttia.

Muistan vuoden 2005 vierailulta keskustelut – sen asenteen, joka vierailijoilla oli. He olivat kiertäneet Euroopan laitoja, Islanti, Englanti, Suomi ja suuntana Keski-Eurooppa. Heidän avoin, ystävällinen ja utelias innostuneisuutensa, johon liittyi huolellinen kotitöiden tekeminen, jätti minuun suuren vaikutuksen. Tuohon aikaan vedin ensimmäisiä tvt-kehittämishankkeitani ja olin juuri aloittanut blogin opetuskäytön. Vierailijoilta kuulimme uudesta ihmeestä: kosketustauluista (eBeam). He pohtivat teknologian ja pedagogiikan suhdetta. Heidän lähestymisensä meidän juttuihimme oli arvostava. Me olimme vähän ällikällä, että miten nämä meidän normi-etäopetuksen normi-juttumme voivat kiinnostaa jotain toisella puolella palloa.

Kansainvälisyys ei ole mikään seiväshyppyä tai 110-metrin-aitoja. Se on kuin naapurin kanssa tuttavustuminen. Ohimennen, kädenojennus ja hei, mites teillä, meillä näin. Polku ihmisen luota toisen luo. Rihmasto kaverilta kaverille ja siitä se kasvaa.

3i: ideoita, innostusta ja innovaatioita oppimismaailmaan. Turha kyhjöttää kyynärpäät tanassa omassa nurkassa miettimässä, mitä muut musta ajattelevat ja ettemmiä mittään. Verkostoituminen voi yllättää iloisesti. Eikä sen tarvitse olla mitään mutkikasta. Kurkkaa ja rohkene osallistua: Opeverkostot-wiki. Jos tekninen kynnys hannaa, Open Päivitys auttaa!

perjantai 6. tammikuuta 2012

Vertaistuottamisen piirteitä

Pidin pienen puheen vertaistuottamisesta Hämeenkyrön ryhmässä. Tehdessäni kuvaa puheen tueksi vertaistuottamisesta jäsentyi vertaistuottaminen paremmin omaankin mieleen. Paras tapahan oppia asioita on opettaa niitä muille.

Ryhmän osallistujilta kysyessäni mitä tarkoittaa vertainen sain monta vastausta. Ensimmäinen oli tasa-arvoinen, muita määrittelyä olivat mm. samanikäinen ja samanlainen. Mietin itse jo aikaisemmin, että vertainen onkin hankala määritellä vertaistuottamisen kontekstissa. Ajatellaan vaikkapa wikipediaa ja siellä olevia artikkeleja. Mistä tiedät millaisia ihmisiä siellä on ollut tuottamassa jotakin satunnaisesti valittua artikkelia. Tunnusten perusteella ei voi sanoa mitään ja jos profiilissa ei ole kuvausta, kirjoittaja henkilönä jää piiloon. Ainoa mitä voi sanoa on se, että henkilöllä on ollut kiinnostus ja motiivi kirjoittaa tai tuottaa artikkeliin jotakin. Vaikka hän olisi vain editoinut pilkkuja kuntoon, on hänellä siihen jokin syy. Onko siis niin, että vertaistuottajia ovat ne, joilla on kiinnostus samaan asiaan ja he tekevät jonkun tuotoksen kiinnostuksensa motivoimana. Onko myös pilkunviilaja samalla tavoin vertaistuottaja muiden kanssa?

Tuottaminen on helpommin miellettävissä, mutta verbi "tuottaa" vaatii pohdinnan tuottamisen tavoista. Itse kirjoitin sanan tuotantoprosessi, joka muotoutuu tekemisen ja tekijöidensä mukaan. Vertaistuottamisessa prosessia ei ole etukäteen juurikaan sovittu, vaan sitä määrittää ehkäpä eniten välineet. Varsinkin, jos ajatellaan, että tuotos on yhdessä tehty wikisivu. Wikisivu on verkossa, joten tietsikka tai vastaava ja nettiyhteys tarvitaan. Wikisivua ei kirjoiteta lyijykynällä. Vertaistuottaminen sanana on yleistynyt, koska sosiaalisen toiminta ja sosiaalinen media ilmiönä kasvaa. Jokatapauksessa vertaistuottaminen on yhteisöllinen ja yhteistoimintaa vaativa tapa tehdä asioita. Onko muuten ryhmätyö vertaistuottamista? Oppijat tekevät ryhmätöitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Onko se vertaistuottamista ja ovatko oppijat silloin vertaistuottajia? Sillä hetkellä ja siinä kontekstissa? Voiko opettaja olla vertaistuottaja oppijoiden kanssa samalla hetkellä ja samassa aiheessa?

Mielestäni vertaistuottaminen ja vertaiset (kuka on kenenkin vertainen siis) on hetkestä, aiheesta ja välineestä kiinni. Sitä eivät määrittele ikä, rotu, oppineisuus, koulutus, tai mikään muukaan vastaava. Se mikä eniten ratkaisee tuotoksen onnistumisen on kaikkien kiinnostus aiheeseen ja itse työhön osallistuminen.

Kalvossa on vapaasti muotoiltu lausahdus vertaistuottamisesta. Lähteenä eniten engl.kielinen wikipedia.


CC-BY-SA, Jarmo Tanskanen, 2012

maanantai 2. tammikuuta 2012

OmaProfiililla tilanteen tasalle

Open Päivityksen tueksi kehitettiin opettajien osaamiskartoitus ”OmaProfiili”, joka selkeyttää täydennyskoulutukseen osallistuvalle opettajalle mikä hänen todellinen tekninen osaamisensa on ja toisaalta selvittää vastaajan omaa opetuksellista lähestymistapaa ja motivaatiota verkon käyttöön osana opetusta.  

Usein osaamistasoja mitataan asteikolla 1-4, mikä aiheuttaa hankaluuden oman osaamisen määrittämiselle. Mitä oikein pitää osata, jotta olisi nelostasolla? Useinhan sitä ajatellaan, että osaamiskartoituksessa pitäisi päästä mahdollisimman korkealle osaamisen tasolle, jotta työnantaja pitäisi työntekijää riittävän hyvänä osaajana. OmaProfiilin tarkoitus on kuitenkin tuoda esiin myös se, ettei kaikkien tarvitse olla kehittäjiä, mutta olisi hyvä, jos useimmista kokonaisuuksista löytyisi kouluttajatasolla oleva henkilö tai ainakin yhteisesti tiedettäisiin mistä kouluttava vertainen löytyy tarpeen tullen.  Tunnen - käytän – koulutan - kehitän  -asteikko on osaamisen pyramidi, jonka rakenteen mukaisesti kaikkien pitäisi päästä ensimmäiselle ymmärtämisen rappuselle. Open Päivityksen myötä useampi nousee käyttäjäksi ja kouluttajaksi, jotka ymmärtävät ja osaavat käyttää TVT:tä ja sosiaalista mediaa opetuksellisesti järkevästi omassa työssään.

Kysymyspatteriston kehittäminen aloitettiin vertailemalla käytössä olevia ope.fi-taitotasoja (sekä valmisteilla olevia uusia ope.fi-taitotasoja) ja verkosta löytyviä valikoituja muita opettajien osaamismatriiseja tulevaisuuden koulun osaamisiin sekä erilaisiin kansainvälisiin tutkimuksiin ja raportteihin verkko-opettamisesta ja verkossa toimimisesta. Rinnastimme mallinnuksessa opettajien työn asiantuntijatyömalliin, jonka perusajatuksena on asiantuntijoista muodostunut osaajayhteisö, jossa jokainen tuntee jonkin kokonaisuuden erityisen hyvin, ja tästä yhteistyöstä muodostuu tarvittava ja toimiva osaamiskokonaisuus. 

Kysymyspatteristoon lisättiin adjektiivikysymykset ”millainen minä olen opetustyössäni” ja ” millainen minä olen toimiessani työyhteisössäni” sekä visiokysymykset ”kuinka paljon minä perustan opetustani kirjaopetukselle vai verkko-opetukselle” ja” mikä on koulun yleinen näkemys aiheesta”. Näiden kysymysten avulla haluttiin koulutukseen osallistuvan opettajan miettivän omaa toimintaansa – onko koulutuksessa tarjolla olevalle uuden oppimiselle mahdollisuuksia ja motivaatiota. 

Uuden toimintatavan oppiminen ja käytäntöön vieminen kohtaa työyhteisössä usein muutosvastarintaa ja ahditustakin. Riittävä motivaation taso ja toisaalta tiedostettu osaamisen tason kehittyminen auttavat näiden ongelmien yli ja kannustavat jatkamaan, vaikka jossain välissä tekisikin mieli pistää hanskat naulaan. ”OmaProfiili” tehdään ennen Open Päivitys -koulutuksen alkua ja koulutuksen lopuksi. Ensimmäiset pilotit ovat nyt käynnissä ja ensimmäiset profiilit valmiina. Vastaanotto kartoitukselle on ollut hyvä, mutta kehittämistä jatketaan edelleen ja ”OmaProfiilista” kehitetään perustyökalu, jota opettajat voivat käyttää osana oman osaamisensa kehittämisen suunnittelua ja seurantaa. 

Tampereen Yliopistossa on tällä hetkellä menossa projekti, jossa määritetään mittaristoa ja luodaan vastaavanlaista työvälinettä opettajien ICT-taitojen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen. Teemme TRIM:in tutkijoiden kanssa yhteistyötä. Sovitamme ja integroimme toimintaa. Suomen kokoisessa maassa pieni kilpailu nostaa laatua, mutta yhteistyö voi nostaa sitä vielä enemmän.

Seuraavassa muutama resurssilinkki ”OmaProfiilin” takana