maanantai 3. joulukuuta 2012

Kehittämishanke, lähipäivät ja vertaisoppiminen = hyvä koulutuskokonaisuus

Ammatillisen puolen keväällä alkanut Open Päivitys -koulutus HDO:ssa päättyi marraskuun loppupuolella. Open Päivitys -koulutusmallin mukaisesti ryhmä osallistui lähipäiviin, etäjaksoille sekä toteutti vertaisohjauksen kollegoilleen. Etäjaksojen keskeinen tehtävä tällä ryhmällä oli toteuttaa pienryhmissä laajahko kehitystehtävä, joka liittyy tieto- ja viestintätekniikan tai sosiaalisen median hyödyntämiseen opetuksessa. Alun haasteiden jälkeen ryhmät toteuttivatkin aivan loistavia kehitystehtäviä, joiden tuloksista myös opiskelijat pääsevät nauttimaan. Kehitystehtävät liittyivät mm. verkkokurssien suunnitteluun, blogien ja wikien käyttöönottoon opetuksessa, kielikurssien harjoitustehtävien toteuttamiseen älytaululla sekä opettajaksi opiskelevien vertaisohjaamiseen.

Paljon hyviä ideoita, liian vähän aikaa


Tässäkin ryhmässä törmättiin tuttuun haasteeseen: mistä ottaa aikaa testailla ja sisäistää koulutuksen aikana läpikäytyjä sisältöjä?  Jokainen tietää, että "pelkkä koulutukseen osallistuminen ei riitä", vaan tarvitaan aidosti aikaa paneutua esiteltyihin asioihin. Tällöin on myös mahdollisuus valita omaan opetukseen sopivia välineitä ja toimintamalleja, joita lähteä kehittämään. Myös koko työyhteisön kehittämiseen suunnattujen toimintamallien kehittäminen ja jalkauttaminen vaativat aikaa - mutta opetustehtävät ovat luonnollisesti etusijalla, kuten eräs opettaja kiteytti: "niissä puitteissa näitä hommia tehdään kuin mitä on resursseja".

Omien valmiuksien nähtiin joka tapauksessa kehittyneen koulutuksen aikana. Konkreettista oppia koettiin saadun ja erityisen hyväksi koettiin tilaisuus kehittää asioita oman työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Vertaisohjauksen tuloksena osallistujat tietävät nyt myös entistä paremmin kenen puoleen kääntyä mahdollisissa pulmatilanteissa.

Kertauskurssia odotellessa


Lisäoppia ja jo opittujen asioiden syventämistä toivotaan ja odotetaan tämän jälkeen. Kaiken kaikkiaan ryhmäläiset arvioivat koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta seuraavasti:

Open Päivitys HDO laadullinen arvio koulutuksesta

Open Päivitys HDO koulutuksen vaikuttavuuden arviointi





torstai 29. marraskuuta 2012

Aikaa tarvitaan uusien toimintamallien jalkauttamiseen

Yleissivistävän puolen Open Päivitys -koulutus on päättynyt myös Lauttasaaressa. Lähes parinkymmenen hengen aktiivinen opettajaryhmä lähti koulutuksen aikana kehittämään omia ja yhteisön toimintamalleja sekä luomaan ja jalkauttamaan uusia tapoja tehdä asioita.

Koulutukseen oltiin erittäin tyytyväisiä ja sen todettiin olleen inspiroivaa ja ideoita pursuavaa. Keskeiseksi ongelmaksi tässäkin toteutuksessa nousi krooninen aikapula:
  • "Pari puuhapäivää lisää olisi antanut meille lisätunteja saada uusi tapa toimia talossamme käyntiin" sekä 
  • "Aina läsnä olevan ajanpuutteen vuoksi ei ehditty kokeilla itse kaikkea mitä olisi ollut syytä kokeilla".
Osallistujat totesivat ajanhallinnan olevan jatkossa se haaste, johon on syytä paneutua. Myös henkilökohtainen ajanhallinta on keskeistä uusien asioiden omaksumisessa - eli opettajat pohtivat palautteessan myös vapaa-ajalla esiin tulevaa ajanpuutetta henkilökohtaiseen kehittämiseen.

Open Päivitys -koulutus oli sisällöllisesti hyvää ja sen anti tuki koulun nykyisten ja tulevien toimintamallien kehittämistä. Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden arvioinnin osalta palaute olikin erinomaista: koulutuksen laadun kokonaiskeskiarvo oli 4,1 ja vaikuttavuuden 3,7 (arviointiasteikolla 1-5).

Open Päivitys Lauttasaari: koulutuksen laadun arviointi

Open Päivitys Lauttasaari: koulutuksen vaikuttavuuden arviointi
Lauttasaaren opettajat olivat myös yksimielisiä siitä, että jokaisen opettajan olisi hyvä osallistua vastaavaan koulutukseen.

maanantai 12. marraskuuta 2012

Selkeät ja oikeat tavoitteet innostavat oppimaan

Yleissivistävällä puolella päättyi loka-marraskuun vaihteessa jälleen kaksi Open Päivitys -koulutuskokonaisuutta: Hämeenlinna ja Vantaa. Keskeinen ero näissä koulutuksissa oli se, että Hämeenlinnassa osallistujat odottivat koulutuksen pääpainon olevan iPadien käyttöönotossa, Vantaalla taas yleiset Open Päivityksen tavoitteet oliva alusta lähtien selkeämmät.

Kun alkuperäiset odotukset eivät käytännön koulutuksessa kohtaakaan, näkyy se koulutuksen ajan sekä myös palautteissa. Hämeenlinnassa käytiin heti ensimmäisen koulutuspäivän aikana huolellinen tavoitekeskustelu ja todettiin, että kyseessä ei ole ns. laitekoulutus vaan laajemmin oman ja yhteisön osaamisen kehittämiseen ja vertaistoimintaan keskittyvä, toimintakultuurinkin muutokseenkin tähtäävä koulutus. Samaa keskustelua käytiin myös matkan varrella koko kouluksen ajan. Aina henkilökohtaisen ajatusmallin muuttaminen ei ole kuitenkaan kovin helppoa - niinpä vielä loppupalautteissa Hämeenlinnan opettajat totesivat "Ongelma oli se, että koulutukseen ilmoittautuessa meille esitettiin koulutus iPadien käyttäjäkoulutuksena."

Numeerisissa arvioinneissa ennakko-odotusten ja lopullisten tulosten kohtaaminen (kohtaamattomuus)  näkyykin selkeästi. Koulutuksen laatua arvioitiin palautteissa viiden kysymyksen kautta, Hämeenlinnalaisten palautteiden keskiarvo oli vain 3,2. Vantaalla taasen palautteiden keskiarvo oli selkeästi parempi, 4,7.

Hämeenlinna: Koulutuksen laadullinen arviointi

Vantaa: Koulutuksen laadullinen arviointi

Molemmat koulutukset saivat kuitenkin myös paljon kiitosta ja hyviä asioita nostettiin esiin, mm. näin:
  • Hämeenlinna: "On hienoa, että uutta tekniikkaa tuodaan kouluihin ja luodaan uusia, joustavampia oppimisympäristöjä. On hienoa ja tärkeää saada olla mukana tässä hankkeessa, sillä kehitys on valtavaa ja nopeaa. Näyttää siltä, että lukiot eriarvoistuvat nopeasti niihin lukioihin, jotka pysyvät mukana kehityksessä ja niihin, jotka jäävät auttamatta kehityksestä jälkeen."
  • Vantaa: "Erittäin hyvä koulutus, jossa kohtasi pedagoginen ja tekninen puoli käytännön tasolla. Erityisen mukavaa on työskennellä motivoituneessa porukassa."
Koulutusten markkinointi ja osallistujien saaminen mukaan hektisessä oppilaitosmaailmassa, tiukassa taloustilanteessa ja ehkä sijaishaasteiden kanssa painittaessa on haastavaa. Siitä huolimatta ja ehkä juuri sen takia koulutusten sisällöt ja tavoitteet tuleekin alusta lähtien avata potentiaalisille osallistujille mahdollisimman selkeästi ja avoimesti. Onnistunut koulutus edellyttää hyvien sisältöjen ja kouluttajien lisäksi innostuneita ja motivoituneita osallistujia, jotka tuntevat tavoitteet ja haluavat niiden mukaan myös edetä! 

maanantai 15. lokakuuta 2012

OpenPäivitys ammatillisella puolella

Pidimme Annen kanssa Winnovassa - Länsirannikon koulutus Oy:ssa OpenPäivitys ammatillinen - koulutuksen. Koulutus alkoi tammikuussa ja viimeinen oli syyskuussa ja kertoja oli yhteensä kuusi, joista neljä puolikasta päivää.

Tarve tämäntyyppiselle TVT-koulutukselle on iso, mutta haaste on saada osallistujia koulutuspäiviin. Osallistujilla oli usein varsinaista opetusvelvollisuutta, ja sijaista ei saatu.

Opetuksen sisältö määriteltiin osallistujien kanssa ja jo ennakkovalmistelussa pyrittiin löytämään sopivat teemat ja aihepiirit. Sinällään sopivan koulutuspäivän sisällön löytäminen oli haaste, koska osallistujat olivat todellakin aivan eri tasoilla TVT-osaamisen suhteen. Yksi opettaja oli löytänyt opettajuuden vasta äskettäinen, kun toinen oli jo vanha konkari ja teki sujuvasti opetusvideoita nettiin.

Tässä koulutuksessa käytimme purot.net wikiä koulutuspäivien ohjelmien suunnitteluun ja edulaa soveltuvin osin tehtävien palautukseen. Purot.net wikistä näet paremmin sisällöt ja avoimet materiaalit.

Saimme vain kaksi palautevastausta ja niiden perusteella loppupäätelmä on yhteneväinen: "lähipäiviä olisi kaivattu lisää, samoin mobiilaitteisiin perehtymistä. Koulutus oli niin hyvä, että kaikki opettajat pitäisi velvoittaa osallistumaan näihin." Alla vielä pari diagrammia palautepisteistä (5 = paras).



tiistai 18. syyskuuta 2012

Käytännön toteutus on itsestä kiinni

Open Päivitys -koulutus päättyi Sastamalassa syyskuun 2012 alussa. Koulutukseen osallistui 6 perusasteen ja 17 lukion opettajaa, kouluttajina toimivat Marko Mäkilä (Mediamaisteri) ja Anne Rongas (Suomen eOppimiskeskus).

Palautekyselyssä arvioitiin asteikolla 1 (heikoin) - 5 (paras) koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Laatua arvioitiin viidellä kysymyksellä, vaikuttavuutta seitsemällä. Lisäksi kerättiin vapaata palautetta laatuun, vaikuttavuuteen ja koulutukseen yleisesti liittyen.

Loppuarvioinnissa koulutuksen todettiin olleen oikea-aikaista, sillä lukion ykköset ovat juuri saaneet käyttöönsä kannettavat tietokoneet - opittuja asioita pääsi siis viemään suoraan opetustyön ytimeen. Lisäksi Open Päivitys -koulutuksille tyypillistä toteutustapaa, "opi tekemällä", pidettiin hyvänä - asiat jäävät mieleen paremmin, kun ne vie heti käytäntöön. Kaikkea ei toki heti saa arjen toteutukseen, joten koulutuksen aikana osallistujat keräsivät paljon ideoita ja saivat erilaisia virikkeitä - niiden käytäntöön vieminen on sitten jokaisesti itsestä, sekä koko koulutusyhteisöistä, kiinni.

Open Päivitys Sastamala, laadullisen arvioinnin keskiarvot. Kokonaiskeskiarvo 3,8

Toisaalta iso ryhmäkoko ja valtava uuden tiedon määrä koettiin myös uuvuttavaksi ja välillä vauhti huimasi päätä. Yksilöllistä opastusta olisi joissain kohdin ehkä tarvittu enemmän, eikä vertaisiltakaan aina ollut valmis kysymään. Palautteissa pohdittiin myös mistä opettajat ottavat ajan tutustua kaikkeen esiteltyyn (linkkeihin, materiaaliin, ohjelmiin, sisältöihin) ja vielä siinä rinnalla kehittävät opetusta ja työyhteisöä. 

Open Päivitys Sastamala, vaikuttavuuden arvioinnin keskiarvot. Kokonaiskeskiarvo 3,5
Kouluttajat saivat osallistujilta ruusuja asiantuntemuksestaan, kannustavuudesta, innostavuudesta ja pelkojen hälventämisestä uusia tekniikoita kohtaan.


Osallistujilta kysyttiin myös suosittelisivatko he koulutusta muille:

92 % Sastamalan osallistujista suosittelisi koulutusta muille
Suosittelun osalta palautteissa todettiin koulutuksen räätälöitävyyden ja kohderyhmän huomioimisen olevan oleellinen osa suosittelua. Sisällöt tulee kohdentaa ja tarpeen mukaan myös karsia kohderyhmän mukaan.

Open Päivitys -koulutuksissa kohderyhmän lähtötaso ja tavoitteet ovatkin avainasemassa koulutuksen suunnittelussa alusta lähtien. Tarvittaessa tavoitteita myös päivitetään matkan varrella.

torstai 30. elokuuta 2012

Edulan mobiilikäytön kokeilua

OpenPäivitys koulutuksessa on ryhmä, jossa halutaan käyttää iPadeja. Yhä enemmän muutenkin käytetään tablettikoneita tai sitäkin pienempiä ns. älypuhelimia. Hämeenlinnassa kahden lukion opettajista muodostuva ryhmä on kokeillut jo keväästä alkaen iPadien käyttöä. Aloitimme myös OpenPäivityksessä iPadien käytön osana koulutustarjontaa eli iPad voidaan ottaa välineenä mukaan koulutukseen ja erilaisia asioita pyritään tekemään sillä. Keväällä teimme ja editoimme pieniä videoita iMovie ohjelmalla. iMoviesta löytyy muuten pienet opastevideot Edulan mediakirjaston kautta.

Kokeilin Edula-alustan käyttöä iPadilla (ns. uusi iPad) ja yllätyksekseni se toimii vallan mainiosti. Kaikkea en kokeilussani varmaankaan tullut läpikäyneeksi, mutta kirjautuminen, sivujen katsomiset, keskustelualueet toimivat hyvin. Ensimmäinen pieni jumi tapahtui tekstieditorin käytössä, mutta sekin kuitenkin onnistui kokeilun ja harjoittelun jälkeen. Edulahan on rakennettu moodle2.2-alustalle ja se käyttää TinyMCE-editoria. Editorilla voi näppäinten kautta asettaa otsikoita, lihavoida tai esim. tehdä listan ja paljon muuta. Jumi aiheutui lähinnä siitä, että miten sain pois lihavointi-moodin. Eli kun laitan lihavoinnin päälle, niin en meinannut saada sitä sitten pois. Tekstin muotoilu onnistuu kuitenkin parhaiten niin, että kirjoittaa ensin tekstin. Sitten näytöllä kun kaksoisnapauttaa tekstin sanaa, niin saa valikon, jossa voi leikata, kopioida jne. sanan. Maalaat haluamasi pätkän tekstiä ja napautat editorin kuvaketta esim. lihavoi. Homma toimii!

Toinen seikka iPad-käytössä on se, että tiedostoja ei voi ladata suoraan iPadista. Tämäkin homma onnistuu kuitenkin niin, että alustalle on määritelty tiedostopankkeja (tosin vain admin voi ne laittaa). Määrittelin (satun olemaan admin) mm. Google docs ja Dropbox-pankit alustalle ja kaikki tiedostot siellä ovat sitten käytettävissä alustalla. Mihin tahansa aineistoon tai aktiviteettiin tiedostoja tarvittaessa, nämä pankit ovat käytössä. Omiin docs tai dropbox tiedostoihisi pääset syöttämällä oman tunnuksen ja salasanasi. Laina-iPadilla työskennellelläsi muista kirjautui myös ko. palveluista erikseen ulos. iPadillahan voi olla Dropbox ja Google-docs appsit myös käytössä. Kun iPadilla otat vaikkapa kuvan, tallennat sen dropboxiin ja tuot sen Edulaan/alustalle dropboxin kautta. Eli tämäkin onnsituu näin. Muitakin tapoja lienee, mutta tässä yksi toimiva.

iPadin näyttö sisäänrakennetulla (safari) selaimessa riittää Edulan käyttöön hyvin. Kun kyseessä on pienenmmät näytöt (puhelimet), on ehkä parempi käyttää appseja, joita näyttää tulkevan markkinoille ja toreille. Palataan niihin tarvittaessa. Ja jahka on kokeiltu enemmän. Nykyisin moodlessa on laitteen tunnistava automatiikka ja se osaa vaihtaa ulkoasun/teeman sen mukaan. Natiiviulkoasuteema tulee muuten jo asennuspaketin mukana.

Nii hei! Ohjeitahan löytyy myös Edulan mediakirjastosta.

perjantai 24. elokuuta 2012

Hämeenkyröstä rehtori Kari Lähteen kommentit Open päivityksestä


Rehtori Kari Lähde, kommentoi Hämeenkyrössä toteutettua Open päivitys-koulutusta seuraavasti:

"Kivi on laitettu vierimään - ja se vierii...

Yleisesti ottaen koulutus oli erinomaisen laadukas ja järjestetty poikkeuksellisesti koulun tarpeita noudatellen. Normaaleihin koulutuksiin verrattuna Open päivitys-koulutukseen oltiin ykskantaan erittäin tyytyväisiä ja palaute oli pelkästään hyvää. Meidän koulumme on hiljattain rakennettu hyvään kuntoon teknisiltä toiminnoiltaan ja tavoitteena oli saada opettajat samalle tasolle tekniikan/konekannan kanssa. Koulutus laajensi kokonaiskäsitystä ja -näkemystä, miten hyödyntää tietotekniikkaa eri tavoin opetuksessa. Jatkuvan muutoksen keskellä eläminen on joskus turhauttavaa ja tietotulva mahdottoman laajaa. Tämän koulutuksen jälkeen voidaan sanoa, että pelot on voitettu ja turhautuneisuus muuttunut innokkuudeksi uutta tekniikkaa kohtaan. Voimme jatkaa arkea turvallisesti eteenpäin kohti seuraavia Open Päivitys jatkokoulutuksia"

Aurinkoista kesää,
Kari Lähde,rehtori
Hämeenkyrön Yhteiskoulu ja
F.E.Sillanpään lukio

torstai 10. toukokuuta 2012

OPH:n kevätseminaari 9.5.2012

Kahden viikon ajan saatavilla esitysten aineistoja OPH:n sivuilta.
Miellekarttamuistiinpanoja työpajasta.

Open Päivityksen esitys alla. Ajatuksena nostaa esille muutamia keskeisiä teemoja:oppimisprosessiajattelusta, koulusta asiantuntijayhteisönä, ope.fi-ajatusmaailma työyhteisön tvt-osaamisesta, vertaistyöskentelystä eri muodoissaan, autenttisesta oppimisesta, vertaistyöskentelyn näkyväksi tekeminen ja arvostaminen.



 Esittelemme myös polunpäitä koostavaan toimintatapaan, oppimisverkostoihin ja avoimen aineiston ideaan.

DIY – näitä voi opiskella myös luppoajalla

Sateen sattuessa, luppoajalla jonotellessa, bussissa. Omaa osaamista voi päivittää myös pienin erin sopivan tilaisuuden tullen. Joskus jokin oivallus syttyy vertaisten blogeista, kirjan innostamana, mielenkiintoisen artikkelin sytyttämäna tai vaikka FB-jutteluksista.

Kesäevääksi open päivittäjille koostettu vinkkipaketti siitä, miten näitä juttuja voisi opiskella omineen.

torstai 19. huhtikuuta 2012

Hämeenkyröstä ruusuja ja kehitysideoita Open Päivittäjille

Ensimmäinen Open Päivitys -koulutus toteutettiin pilottityyliin Hämeenkyrössä. Koulutus alkoi marraskuussa ja päättyi huhtikuussa. Väliin mahtui lähipäiviä, etätyöskentelyä, vertaisohjaamista ja -oppimista sekä paljon muuta.

Hankkeen arviointitiimi on kerännyt palautetta vapaata palautetta ja mielipiteitä koko koulutuksen ajan. Koulutuksen viimeisenä lähipäivänä toteutettiin vielä laadullinen arviointi, jonka tulokset ovat erittäin rohkaisevia ja positiivisia.

Kaikki Hämeenkyrön koulutukseen osallistuneet suosittelevat Open Päivitys -koulutusta muille. Koulutuksen laadullisen onnistumisen kokonaiskeskiarvo oli 4,0 asteikolla 1-5. Koulutuksessa tutustuttiin uusiin menetelmiin ja työskentelytapoihin sekä lähdettiin kehittämään koulun toimintamalleja. Kokonaisuutena ryhmä koki koulutuksen olevan innovatiivista ja innostavaa.

Haasteeksi Open Päivitys -koulutuksessa nähtiin ryhmän heterogeenisyys. Tämän todettiin osin vaikuttavan myös lopputuloksiin -> kehittyneimmät eivät välttämättä oppineet juurikaan uutta, aloittelijat taas eivät kyenneet vastaanottamaan kaikkea tietoa. Mutta tärkeänä oppimiskokemuksena heterogeenisuudesta tuli se, että nyt opettajat myös tietävät kenen puoleen kääntyä erilaisissa ongelmatilanteissa. Näin Open Päivityksen keskeinen tavoite, yhteisöllisyys ja vertaisoppiminen, tulivat käytännön toiminnan myötä tutuiksi.


keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Tavoitteena yhdessä tekemisen uudet toimintamallit sekä verkko-opetuksen kehittäminen

HDO:n Open Päivitys -koulutus starttasi perjantaina 13.4 Helsingin Alppilassa. Ryhmässä on mukana monipuolinen joukko ammatillisen puolen opettajia joiden opiskelijat vaihtelevat nuorista aikuisiin, suomalaisista opiskelijoista maahanmuuttajiin, joukossa myös erityisoppijoita. Myös opetettavien aineiden kirjo on suuri: kieliä, matematiikkaa, yrittäjyyttä, liikuntaa, hoitotyötä, kehitysvamma-alaa, yhteiskunnallisia aineita, viestintää, psykologiaa, luovaa ilmaisua, kasvatusaineita…

Opiskelijat eritasoisia, mutta hallitsevat vertaistyöskentelyn

Ensimmäisen päivän aikana käytiin keskustelua mm. opiskelijoiden perusvalmiuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin liittyen. On haastavaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa, kun useimmat opiskelijaryhmät ovat taidoiltaan kovin heterogeenisia. Myös kiinnostuksen tasot vaihtelevat kovasti - erityisesti nuorille tvt ja sosiaalinen media on pitkälti viihdekäyttöä eikä kiinnostus ulotu tietotekniikan hyödyntämiseen oppimisen tai työnteon välineenä. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisen haasteista yksi onkin siis saada opiskelijat kiinnostumaan erilaisten, uusienkin välineiden, sovellusten tai toimintamallien käytöstä.

Toisaalta opiskelijat ovat innokkaita opastamaan toisiaan - eli Open Päivityksenkin tavoitteena oleva vertaisoppiminen ja -opettaminen saattaa opiskelijoilla tapahtua ihan luonnostaan.

Runsaudenpula hengästyttää

Tarjolla on lukuisia erilaisia ratkaisuja ja toimintamalleja, joita Open Päivityksessäkin käydään läpi: muistiinpanosovelluksia, google dokumentit, wikit, blogit, oppimisympäristöt, linkkienjakopalvelut, keskustelukanavat, kyselytyökalut, jne. jne.

Osa vaatii rekisteröitymistä, osa ei. Mihin rekisteröityä, hyödyntääkö olemassa olevia (esim. google-tunnuksia) toisessa palvelussa, miten muistaa kaikki palvelut ja niiden osoitteet?

Vaikka alussa tuntuu, että kaaos tästä seuraa, todetaan ryhmässä kuitenkin että eri vaihtoehtoja on hauska ja mielenkiintoinen kokeilla. Kun erilaisiin mahdollisuuksiin pääsee tutustumaan, ehkä vielä kollegan kanssa yhdessä, näkee paremmin eri vaihtoehtojen sovellusmahdollisuudet omaan työhön. Kaaos jäsentyy Open Päivitys -koulutuksen aikana, tavoitteena löytää ne itselle, omaan aineeseen, tiimiin tai oppilaitokseen parhaiten soveltuvat työkalut ja välineet tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseksi.

Kaiken kokeilun ja suunnittelun keskellä on myös hyvä muistaa, että tieto- ja viestintätekniikkakin on yksi väline lukuisten muiden joukossa. Yksinään siitä ei ole mihinkään, mutta mielekkäästi soveltamalla se on oiva renki niin opetuksessa kuin oppimisessa.

Minustako vertaisopettaja?

Open Päivitys -koulutusten yksi keskeinen osa on vertaisohjauksen kehittäminen. Jokaisen opettajan tulee löytää omasta verkostostaan kollegoita, joille voi opettaa valitsemiaan asioita yksilö- tai pienryhmäohjauksena. Ryhmässä kyseltiin kovasti, mistä tietää olevansa valmis vertaisohjaajaksi? Tai mitä vertaisohjaajan tulee sitten muille opettaa? Koulutuksen kannalta suositeltu ajankohta vertaisohjaamiseen on viimeisen neljänneksi aikana - eli HDO:n koulutuksessa tulevana syksynä. Eikä vertaisohjattavia asioitakaan ole etukäteen määritelty - ne nousevat oman oppilaitoksen lähtökohdista, tarpeista ja tavoitteista.



Ensimmäisen lähipäivän jälkeen HDO:n koulutus jatkuu etätyöskentelyllä. Etäjakson aikana paneudutaan mm. verkko-opetuksen saloihin sekä omien nykyisten ja tulevien toimintamallien pohtimiseen.

torstai 15. maaliskuuta 2012

Pieni tarkistuslista opetuksen tvt-suunnitteluun

Muistan elävästi sen yliopiston verkkokurssin, jossa opiskelimme johtavan asiantuntijan opastuksella tvt:n opetuskäyttöä. Aineisto löytyi verkosta, mutta sen lukeminen oli tuskaa. Teksti ei nimittään mahtunut leveyssuunnassa näytölle ja sitä piti vieritellä edestakaisin. Luettavaa oli kymmeniä monistesivuja, teksti yhtenä pötkönä.

Pienillä keinoilla teknologia sulautuu miellyttävästi oppimistoimintaan. Näytöltä asioita hahmotetaan aina heikommin kuin paperilta. Ajattepa vain Hesarin sivua. Se on täynnä asiaa ja erilaisia elementtejä, mutta kukaan ei valita, että onpa sekava, ei tästä saa mitään tolkkua. Kun sisältö viedään verkkoon, sitä luetaan erilaisilla laitteilla, erilaisilla selaimilla ja aina tottuneinkin näytöltä lukija on kärsimätön silmäilijä, joka yrittää nopeasti löytää oleellisen.

Kokosimme Kaisa Honkonen-Ratisen kanssa pienen tiiviin tarkistuslistan tvt-opetuskäytön suunnittelijalle. Otamme mielellämme vastaan parannusehdotuksia. Tavoitteemme oli helppo tarkistuslista, jonka avulla voit lentokapteenin tapaan tarkistaa tärkeimmät asiat. Sitten kun haluat virittää kaikki systeemit huippukuntoon, vankka opas on esimerkiksi ISOverstaan verkko-opetuksen laatukriteerit opas marraskuulta 2011 (pdf).

Alla olevan tarkistuslistan voit ladata myös tulostettavassa muodossa.

Käytätkö tvt:tä opetuksessa? Tarkista nämä kuusi asiaa.

 1. Ohjeet käyttäjälle 
a. lyhyet ja selkeät ohjeet, jotka on kirjoitettu kielellä, jota oppija ymmärtää (mielellään kuvia)
b. voidaanko tuottaa koko koulun (tai verkoston) yhteisiä ohjeita, joihin kaikki voivat linkittää?
c. laitteiden oheen yhdelle A4:lle koottu perusohje laitteen käyttämisestä

2. Toimivatko kaikki linkit?
a. jokainen linkki on tarkistettu
b. onko verkkoympäristössä helposti näkyvillä palautelomake, jolla käyttäjä voi ilmoittaa toimimattomasta linkistä?

3. Aukeavatko tiedostot helposti ja niillä laitteilla, joita oppijat käyttävät?
a. kerää palautetta oppijoilta, koulun laitteissa on erilaisia asetuksia kuin kotona

4. Aineiston pituus 
a. verkkotekstit ovat lyhyitä ja ne on jaettu osiin
b. tekstin leveys ei haittaa lukemista ja tekstiä voi skaalata eli suurentaa ja pienentää, toimii esimerkiksi näppäinyhdistelmillä Ctrl+ ja Ctrl-
c. video tai äänitiedosto sopivan lyhyt tai jäsennelty helposti navigoitavaan muotoon

5. Aineiston rakenne
a. jäsennelty ja alussa yleisjäsennys (kerrotaan, mitä aineisto sisältää)
b. tekstiaineistossa ruudulta lukemista helpottava rakenne: otsikoinnit ja muut muotoilut, ei kuitenkaan liikaa erilaisia tyylejä ja värejä
c. pääasiat helppo hahmottaa, navigointi ja palautelinkki aina näkyvissä

6. Oppijalähtöinen vaihtelevuus: ei pelkkää tekstiä, samaan aiheeseen voi tutustua eri tavoin, tehtäviä voi tehdä eri tavoin, tuotoksissa mahdollisuus käyttää erilaisia toteutustapoja

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Jos käytät Facebookia opetustarkoituksiin...

WinNovan Open Päivityksen ensimmäisellä koulutuskerralla käsiteltiin osallistujien somekokemuksia. Eräällä osallistujalla oli hyviä kokemuksia Facebook-ryhmän käytöstä, vaikka Facebookilla onkin omat rajoituksensa. Tietyille ryhmille se on sopiva ja kätevä.

Ongelmana on kuitenkin Facebookin virtaavuus. Keskusteluseinää ei saa jäsennettyä millään tavalla. Uusin kommentoitu viesti nousee aina keulille. Ratkaisin ongelman käyttämällä jäsentäjänä MindMeister-miellekarttaa. Jäsentäjän voi rakentaa listauksena vaikka wikisivulle, miellekartta ei toki ole ainut raktaisu.

Demoryhmä Mobiili ammatillisella löytyy Facebookista (sinne voi pyytää jäsenyyttä) ja demoryhmään liittyvä linkitysjäsentäjä MindMeisterista.

Facebook-ryhmän opetuskäytön ominaisuuksien esittelyn diat ja viime viikkoisen etäluennon AC-tallenne, joka on noin 20 minuuttia pitkä. Tiivistin SlideCast-esityksessä esittelyn alle 10 minuuttiin.

torstai 23. helmikuuta 2012

Vertaisopitaan eli etsitään erityisen hyvää yhdessä

Vertaisoppiminen ei aina ole ihan helppoa vaikka sitä pidetäänkin erityisesti aikuisten oppimisessa yhtenä merkkittävimpänä oppimisen muotona. Esimerkiksi mentorointi on koettu yhdeksi parhaimmaksi oppimisen tavaksi ja entistä enemmän ovat yleistyneet vertaismentoroinnin menetelmät.

Sosiaalisen pääoman kasvattamista

Vertaisoppimisen lähtökohtana on nimenomaan tasavertaisuus, etsitään erityisen hyvää yhdessä. Oleellista on yhteistyö, yhdessä kehittämien ja asioiden selvittäminen yhdessä, niin että voidaan yhdessä tehdä asiat paremmin ja kartuttaa sosiaalista pääomaa. Sosiaalinen pääoma (Tapani, 2009, 23-30) sisältää yhteiset normit, jaetut arvot, verkostot, merkitykselliset suhteet ja myös luottamuksen. Pääoman avulla edistetään yhdessä hyväksi määriteltyjä asioita ja sosiaalisella pääomalla näyttää olevan yhteys oppilaitoksenkin toiminnan tehokkuuteen, työhyvinvointiin ja oppimistuloksiin. Sosiaalista pääomaa rakennettaessa yhdessä toimiminen, suhteiden luominen ja luotujen suhteiden toimivina pitäminen auttavat sekä yksilöä että organisaatiota saavuttamana itselleen merkittäviä asioita. Ja tasavertaisessa vuorovaikutuksessa kukaan ei ole vain antavassa tai ottavassa roolissa vaan kaikki ovat hyötyjiä.

Omia vertaisoppimisen kokemuksia

Merkittävää vertaisoppimisessa ja sosiaalisen pääoman rakentamisessa on rajapinnoilla työskentely eli erilaisten kollegojen kanssa tiedon rakentaminen. Näin joudumme myös kohtaaman erilaiset tunteet. Joudun oman mukavuusrajani äärille, kun joudun jakamaan tuntemuksiani muiden kanssa. Ja aina en edes tunne vertaisia ennestään tai joskus tunnen liiankin hyvin - ja hänenkö kanssaan pitäisi oppia?

Miettiessäni omia oppimiskokemuksia, parhaita hetkiä ovat olleet ne, joissa todellakin olen ihan lähimpien työkaverien kanssa joutunut haastavien asioiden äärelle ja olen joutunut vastakkain omien ennakkoluulojeni ja pinttyneiden käsitysteni kanssa. Toinen hyvä oppimiskokemus liittyy oman mukavuusalueeni rajapinnoilla toimimiseen. On pakko tehdä joku uusia asia, mutta en oikein osaa ja jotenkin on selvittävä, ei auta muuta kuin pyytää kollegalta apua. Ulkopuoliseen verkostoon en tässä asiassa voi tukeutua, kun tehtävä liittyy niin tiiviisti oman organisaation sisältöihin. On siis pakko tunnustaa oma osaamattomuus – mutta upeinta on huomata se, että ei kollega pidäkään minua tyhmänä vaan on onnellinen, kun tulin kysymään apua, keskusteleman asiasta ja hänkin samalla oppi uusia asioita. Keskustelu eri tasolla olevien osaajien kanssa avaa aina uusia ulottuvuuksia omaankin asiantuntija-alueeseen. Tunnustamalla, että en osaa asiaa ja pyytämällä apua, pääsen itse paljon nopeammin asioissa eteenpäin ja samalla omilla kysymyksilläni voin tukea myös kollegaani asiantuntijuuden kehittämisessä.

Suosittelen lämpimästi heittäytymistä vertaisoppimiseen. Tämäkin blogijuttu syntyi vain siksi, että uskalsin Merjan kanssa lähteä tätä asiaa pohtimaan - tulos on enemmän kuin 1 + 1 - ainakin meidän kahden kannalta ;-)

Tapani, A. 2009. "Onko yhteisöllisyydellä väliä?" : identiteettiprosessi ja sosiaalinen pääoma epävarmuuden sietämisen merkityksellisinä elementteinä. Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, sosiaalipsykologian laitos http://hdl.handle.net/10138/23518. Haettu 21.2.2012.

Leena Vainio
Tutkimuspäällikkö, HAMK

keskiviikko 1. helmikuuta 2012

Oppimisprosessin suunnittelun ensiaskelia

Oppimisprosessiin kuuluu paljon osatekijöitä. Kun mukaan liitetään interaktiivista teknologiaa, teknologian käyttöönoton alkuvaiheissa teknologia sinällään saattaa kaapata huomion. Näin välillä tuntuu, kun välinelähtöisesti kuvaillaan oppimisen uusimpia keksintöjä. Pitkään on jo puhuttu sulautuvasta opetuksesta. Teknologiat sulautuvat taustalle ja ovat apuvälineinä.

Vuorovaikutteisen teknologian roolia ei toisaalta myöskään kannata vähätellä. Se ei ole sama asia kuin piirtoheitin tai vihko ja kynä sillä mukana on tuo vuorovaikutteisuus ja sen myötä avoimet väylät. Oppimisen tila aukeaa sinne, missä oppija liikkuu ja verkon välityksellä myös sinne, missä oppija ei koskaan pääse fyysisesti liikkumaan.
Oppimisprosessin aikajana (klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi).

Oppimisprosessi hajoaa hyvin helposti, jos sitä ei suunnitella ja muotoilla. Teknologian opetuskäytössä ennakoiva suunnittelutyö nousee aiempaa suurempaan rooliin. Välittömässä vuorovaikutuksessa suunnittelu ja muotoilu voi tapahtua lennossa ja kokenut pedagogi tekee sitä huomaamattaan.

Olen laatinut suunnittelun eväiksi virikeaineiston. Aineisto löytyy pelkkänä ppt-esityksenä tai 11 minuutin mittaisena YouTube-videona, jossa selitän asioita. Kiitoksia Facebook-kommenteista, jotka rikastivat tätä aineistoa. Esittelin ensimmäisen versioni ja sain palautetta. Palautteen perusteella muokkasin esitystäni. Jos tämän jälkeen saan palautetta, seuraava versio on jälleen kehittyneempi. Käytän omaan oppimiseeni avoimia nettiverkostoja.

maanantai 30. tammikuuta 2012

Kyytiä copy-paste -opiskelulle!

Hämeenkyrön Open Päivitys on edennyt opetustoteutusten suunnitteluun. Päivään mahtuu rajallinen määrä asiaa. Osa kannattaa jakaa tarpeen mukaan tutustuttavaksi. Täydentelin vanhaa koostettani oppimistehtävämuotoiluista, joilla voidaan välttää netistä kopioidut vastaukset. Esitys on avattu niin, että sitä voivat myös vierailijat täydentää, joten lisää oma vinkkisi letkaan.

perjantai 27. tammikuuta 2012

Arvioinnin haastavuus ja palkitsevuus

Open Päivitys -täydennyskoulutuksissa toteutetaan monipuolista arviointia aina suunnittelusta koulutusten päättymiseen saakka kolmella eri tasolla: koulutusprosessin seuranta ja arviointi, pedagogisen osaamisen lähtötasokartoitus sekä vertaisoppimisen arviointi. Tällä jatkuvalla seurannalla ja arvioinnilla varmistetaan joustava ja jatkuva toteutusten mukauttaminen esimerkiksi kohderyhmän, lähtötasojen tai kouluttajien vaihtuessa.


Arvioinnin tekemiseen osallistuu kolme hanketoimijaa: HCI Productions, Hämeen ammattikorkeakoulu ja TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus. Oma roolini on TIEKEn kautta tehtävä koulutusprosessin seuranta ja arviointi sekä lähtötasokartoitusten analysointi ryhmäkohtaisesti.

Arvioinnin onnistuminen edellyttää kaikkien aktiivisuutta

Arviointiprosessin toteutumisen ja onnistumisen edellytyksenä on kaikkien prosessissa mukana olevien sitoutuminen tiedon jakamiseen, arvioijan osallistumiseen lähi- ja etäjaksoille sekä suunnitelmien ja mallien mukauttamiseen tilannekohtaisesti.

Osallistujien osalta tämä tarkoittaa OmaProfiiliin vastaamista, koulutuksen aikana tehtäviin kyselyihin vastaamista, omaa aktiivisuutta palautteen antamiseksi tarvittaessa ja koulutuksen päätösarviointiin vastaamista. Näiden lisäksi pitäisi vielä antaa rahoittajaa varten tilastoihin kerättävää perustietoa. Siis paljon tehtävää! Kiire varmasti painaa meistä jokaisella, mutta pienenkin palautteen antaminen on tärkeää! Koulutuksen kehittämiseksi jokainen ruusu, risu, kehittämisehdotus ja toteamus on tervetullut, joten kenenkään ei pidä epäröidä kommentoida ja kysyä.

Jos ryhmän koko on vaikkapa 15 opettajaa mutta palautetta antaa vain yhdeksän, niin tulkitsemmeko loput täysin tyytyväisiksi? Emme taida, vaan jäämme pohtimaan, olemmeko epäonnistuneet avoimuuden ja yhdessä tekemisen merkityksen korostamisessa Open Päivitys -koulutuksissa. Mietimme olemmeko tehneet itsestämme ryhmän yläpuolella olevia tietäjiä, joita onkin vaikea lähestyä. Toivottavasti emme!

Me kouluttajat otamme positiivisella asenteella ottaa vastaan kaikki palautteet, tutustumme OmaProfiilien tuloksiin sekä kehitämme omaa toimintaamme ja koulutuskokonaisuuksia jatkuvasti. Vain yhdessä tekemällä saamme näistä koulutuksista Suomen parhaita, jokaiselle osallistujalle ja kouluttajalle uusia elämyksiä ja oppimiskokemuksia tuottavia menestystarinoita.

Tähän mennessä olemme saaneet hyvin palautetta - niin ruusuja kuin kehittämisen kohteitakin. Näiden avulla meidän on kaikkien yhdessä helppo jatkaa. Palautteisiin reagoidaan päivittämällä lähipäivien tai etäjakson suunnitelmia, muokkaamalla tehtäviä, olemalla henkilökohtaisesti yhteydessä osallistujiin sekä muilla mahdollisilla luovilla ratkaisuilla.

Palaute-esimerkkejä: kaaoksesta onnistumisiin

  • Tämä koulutus on ollut oikealle oppilasainekselle soveltuvaa ja käytäntöön siirrettävissä olevaa.
  • Ensimmäisen päivän tiukka ohjelma meinasi hengästyttää - mutta selvittiinhän siitä, hyvinkin.
  • Käytännön case-esimerkit ja harjoitteet ovat hyviä.
  • Hurja määrä käsitteitä, joiden merkitystä ei ainakaan vielä ymmärrä.
  • Vaikea kysyä, jos ei tiedä mitä kysyisi.
  • Innostavat opettajat luovat positiivisuuden ilmapiirin.
  • Iso ryhmäkoko aiheuttaa haasteita - vierihoitoon ei jää aikaa, omakaan aika ei tunnu riittävän.
  • Jakautuminen pienryhmiin helpotti ryhmäkoosta aiheutuvia paineita ja saimme vielä paremmin vastinetta omille toiveille.
  • Laiska ei opi, ahkerana täytyy olla.
Ollaan siis yhdessä aktiivisia ja ahkeria, luotetaan toisiimme ja tehdään Open Päivitys -koulutuksista niitä Suomen parhaita!

perjantai 20. tammikuuta 2012

Vertaisen useat roolit

Tanskasen Jarmo kirjoitti aikaisemmin tässä blogissa vertaistuottamisesta ja yhdessä toimimisesta. Aina ei kuitenkaan ole selvää mitä vertaiset oikein tekevät ja miten se vaikuttaa prosessin tai lopputuotoksen laatuun.  HCI Productions Oy oli mukana eurooppalaisessa CONCEDE-hankkeessa, jossa tutkittiin pilottien avulla vertaistyöskentelyn laadullisia vaikutuksia vertaistuotettuihin aineistoihin.

Laadussa on kaksi puolta, jotka tukevat toisiaan, sekä funktionaalinen että tekninen laatu. Funktionaalisella laadulla tarkoitetaan pedagogiseen toimintaan ja itse sisältöön vaikuttavia laadullisia asioita, kuten oppimisprosessin jouhevuutta ja aineiston paikkaansa pitävyyttä. Tekninen laatu muodostuu yksinkertaisista asioista, jotka liittyvät mm käytettävyyteen, palvelun saavutettavuuteen, ohjeistukseen, linkkien toimivuuteen jne.  

Open Päivityksessä vertaiset auttavat kollegoitaan arjen kinkkisissä tilanteissa, erityisesti kun halutaan ottaa tieto- ja viestintätekniikkaa osaksi opetusta. Vaikka (laajasti ottaen) me kaikki olemme toistemme vertaisia, Open Päivityksen vertaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on halua ja kykyä auttaa muita. Apu voi olla tilapäistä, esim. tekniikan kanssa tulee jokin häiriö ja pienellä vilkaisulla voi auttaa kaverin eteenpäin, mutta vertaisella voi olla myös laajempaa tukea tarjottavanaan. Yhdessä voidaan rakentaa esimerkiksi kokonaisia aineistokokonaisuuksia, testata uusia ohjelmia ja opettaa niitä muille tai jopa olla mukana kehittämässä koulun toimintaympäristöä vastaamaan paremmin uudenlaisia opetusmenetelmiä. Tärkeintä on kuitenkin olla siten läsnä, että muut voivat vetäistä hihasta, kun ongelma tulee esiin. Ja asenne on sellainen, ettei kukaan tunne itseään tyhmäksi pyytäessään apua.

Jarmo listasi jonkin verran vertaisin piirteitä, mutta tässä minusta tärkeintä on asenne auttaa, tukea, antaa palautetta ja vastaanottaa palautetta. Hauska sanamuunnos oli mielestäni Mikko Aallon kirjan otsikossa ”Parjaavasta kolautteesta korjaavaan palautteeseen”, joka kuvaa minusta hyvin työyhteisöissä vallalla olevaa palautteenantotapaa. Korjaava palaute tukee huomattavasti ”tuottoisammin” osaamisen kehittämistä (erityisesti asiantuntijayhteisössä) kuin välillä inhottavaksikin tulkittava raaka palaute.

Laadun näkökulmasta vertaiset vaikuttavat tuotettujen aineistojen laatuun erilaisin arviointimenetelmin. CONCEDE-hankkeessa nähtiin korkeakouluopiskelijoiden tuottaman aineiston laadun muodostuvan kolmiosaisessa laatupyramidissä. Sen perustasoa edustavat opiskelijat, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja arvioivat aineistoa vertaisarvioinnilla ja itsearvioinnilla itse määrittämiinsä laatukriteereihin. Toisella askelmalla arviointia tekevät opiskelijoiden kanssa yhdessä alan ammattilaiset ja opettajat. Pyramidin huipulla dialogia käydään opiskelijoiden, aihealueen ammattilaisten ja esim. yliopiston omien laadunvarmistajien kanssa. Lisätietoja löytyy CONCEDE-hankkeen sivuilta ja lyhennelmä oppijoiden tuottaman aineiston laadun työkaluista ja menetelmisä julkaistaan tammikuun aikana.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Klikkauksen päässä Australia – notkeat opeverkostot

Jos nyt tällä kellonlyömällä mieleesi tulisi vierailla jossakin edistyksellisessä australialaisessa koulussa 14 hengen delegaatiolla, miten pitkään arvioit, että vierailukohteen löytämiseen kuluisi aikaa?

Tänään klo 11:15 Suomen aikaa Anne Knoch (kehitysjohtaja) Australiasta lähetti minulle sähköpostia, että ovat tulossa Turkuun 22.-24.2. OECD/CELE -konferenssiin ja haluaisivat ennen sitä tutustua johonkin suomalaiseen innovatiiviseen kouluun ja opetuksen kehittämiseen käytännössä. Sen verran olivat jo tilanteen tasalla, että tiesivät talvilomamme. Annen koulun tiimi oli käynyt meillä Kotkan aikuislukiossa kevättalvella 2005.

Silloin heidän rehtorinsa Stephen Harris löysi vierailukohteita Opetushallituksen kautta ja monen mutkan kautta meidän koulumme. Perustin juttua varten pienen vierailusivun, josta nyt on helppo hihitellen kaivaa muistoja. Vaikka vierailu kesti vain iltapäivän, tapaamisen järjestäminen ja koulumme naisjoukkueen emännöintitaktiikka jätti ilmeisesti paikan ja nimet kävijäin mieleen. Sain pari vuotta sitten akateemista apua Harrisilta sähköpostipyynnöllä; lähetti väitöskirjansa ja muutamia muita virtuaaliaarteita. Ei mikään vähäinen tyyppi, huomasin tänään, että vuoden 2011 rehtori Australiassa. (Eikös Suomessakin voisi olla tällaisia tunnustuspalkintoja opetuksen kehittäjille?)

Harris oli siis kaimalleni vinkannut, että huuda  Suomesta apuun Anne. En ole enää lukiossa töissä, mutta laitoin heti verkot veteen (toki kerroin myös vanhan kouluni yhteystiedot). Tvt-opetuksessa FB-ryhmä oli yksi verkostoista, jonne vieheen kiidätin. Ei aikaakaan, kun juuri sieltä PAOK-hankkeen Matleena Laakso huusi hep, welcome tänne. Aikaa meni tunti. Sen jälkeen sovittiin yhteyshenkilöt ja vaihdettiin yhteystietoja. Ta-daa! Ja varmasti virittelemme vielä muutakin mukavaa aussien varalle kotimaisten opeverkostojen kanssa. Omaa verkkosukkulointiaikaani työpäivästä kului kuvattuun reipas 10 minuuttia.

Muistan vuoden 2005 vierailulta keskustelut – sen asenteen, joka vierailijoilla oli. He olivat kiertäneet Euroopan laitoja, Islanti, Englanti, Suomi ja suuntana Keski-Eurooppa. Heidän avoin, ystävällinen ja utelias innostuneisuutensa, johon liittyi huolellinen kotitöiden tekeminen, jätti minuun suuren vaikutuksen. Tuohon aikaan vedin ensimmäisiä tvt-kehittämishankkeitani ja olin juuri aloittanut blogin opetuskäytön. Vierailijoilta kuulimme uudesta ihmeestä: kosketustauluista (eBeam). He pohtivat teknologian ja pedagogiikan suhdetta. Heidän lähestymisensä meidän juttuihimme oli arvostava. Me olimme vähän ällikällä, että miten nämä meidän normi-etäopetuksen normi-juttumme voivat kiinnostaa jotain toisella puolella palloa.

Kansainvälisyys ei ole mikään seiväshyppyä tai 110-metrin-aitoja. Se on kuin naapurin kanssa tuttavustuminen. Ohimennen, kädenojennus ja hei, mites teillä, meillä näin. Polku ihmisen luota toisen luo. Rihmasto kaverilta kaverille ja siitä se kasvaa.

3i: ideoita, innostusta ja innovaatioita oppimismaailmaan. Turha kyhjöttää kyynärpäät tanassa omassa nurkassa miettimässä, mitä muut musta ajattelevat ja ettemmiä mittään. Verkostoituminen voi yllättää iloisesti. Eikä sen tarvitse olla mitään mutkikasta. Kurkkaa ja rohkene osallistua: Opeverkostot-wiki. Jos tekninen kynnys hannaa, Open Päivitys auttaa!

perjantai 6. tammikuuta 2012

Vertaistuottamisen piirteitä

Pidin pienen puheen vertaistuottamisesta Hämeenkyrön ryhmässä. Tehdessäni kuvaa puheen tueksi vertaistuottamisesta jäsentyi vertaistuottaminen paremmin omaankin mieleen. Paras tapahan oppia asioita on opettaa niitä muille.

Ryhmän osallistujilta kysyessäni mitä tarkoittaa vertainen sain monta vastausta. Ensimmäinen oli tasa-arvoinen, muita määrittelyä olivat mm. samanikäinen ja samanlainen. Mietin itse jo aikaisemmin, että vertainen onkin hankala määritellä vertaistuottamisen kontekstissa. Ajatellaan vaikkapa wikipediaa ja siellä olevia artikkeleja. Mistä tiedät millaisia ihmisiä siellä on ollut tuottamassa jotakin satunnaisesti valittua artikkelia. Tunnusten perusteella ei voi sanoa mitään ja jos profiilissa ei ole kuvausta, kirjoittaja henkilönä jää piiloon. Ainoa mitä voi sanoa on se, että henkilöllä on ollut kiinnostus ja motiivi kirjoittaa tai tuottaa artikkeliin jotakin. Vaikka hän olisi vain editoinut pilkkuja kuntoon, on hänellä siihen jokin syy. Onko siis niin, että vertaistuottajia ovat ne, joilla on kiinnostus samaan asiaan ja he tekevät jonkun tuotoksen kiinnostuksensa motivoimana. Onko myös pilkunviilaja samalla tavoin vertaistuottaja muiden kanssa?

Tuottaminen on helpommin miellettävissä, mutta verbi "tuottaa" vaatii pohdinnan tuottamisen tavoista. Itse kirjoitin sanan tuotantoprosessi, joka muotoutuu tekemisen ja tekijöidensä mukaan. Vertaistuottamisessa prosessia ei ole etukäteen juurikaan sovittu, vaan sitä määrittää ehkäpä eniten välineet. Varsinkin, jos ajatellaan, että tuotos on yhdessä tehty wikisivu. Wikisivu on verkossa, joten tietsikka tai vastaava ja nettiyhteys tarvitaan. Wikisivua ei kirjoiteta lyijykynällä. Vertaistuottaminen sanana on yleistynyt, koska sosiaalisen toiminta ja sosiaalinen media ilmiönä kasvaa. Jokatapauksessa vertaistuottaminen on yhteisöllinen ja yhteistoimintaa vaativa tapa tehdä asioita. Onko muuten ryhmätyö vertaistuottamista? Oppijat tekevät ryhmätöitä erilaisissa oppimisympäristöissä. Onko se vertaistuottamista ja ovatko oppijat silloin vertaistuottajia? Sillä hetkellä ja siinä kontekstissa? Voiko opettaja olla vertaistuottaja oppijoiden kanssa samalla hetkellä ja samassa aiheessa?

Mielestäni vertaistuottaminen ja vertaiset (kuka on kenenkin vertainen siis) on hetkestä, aiheesta ja välineestä kiinni. Sitä eivät määrittele ikä, rotu, oppineisuus, koulutus, tai mikään muukaan vastaava. Se mikä eniten ratkaisee tuotoksen onnistumisen on kaikkien kiinnostus aiheeseen ja itse työhön osallistuminen.

Kalvossa on vapaasti muotoiltu lausahdus vertaistuottamisesta. Lähteenä eniten engl.kielinen wikipedia.


CC-BY-SA, Jarmo Tanskanen, 2012

maanantai 2. tammikuuta 2012

OmaProfiililla tilanteen tasalle

Open Päivityksen tueksi kehitettiin opettajien osaamiskartoitus ”OmaProfiili”, joka selkeyttää täydennyskoulutukseen osallistuvalle opettajalle mikä hänen todellinen tekninen osaamisensa on ja toisaalta selvittää vastaajan omaa opetuksellista lähestymistapaa ja motivaatiota verkon käyttöön osana opetusta.  

Usein osaamistasoja mitataan asteikolla 1-4, mikä aiheuttaa hankaluuden oman osaamisen määrittämiselle. Mitä oikein pitää osata, jotta olisi nelostasolla? Useinhan sitä ajatellaan, että osaamiskartoituksessa pitäisi päästä mahdollisimman korkealle osaamisen tasolle, jotta työnantaja pitäisi työntekijää riittävän hyvänä osaajana. OmaProfiilin tarkoitus on kuitenkin tuoda esiin myös se, ettei kaikkien tarvitse olla kehittäjiä, mutta olisi hyvä, jos useimmista kokonaisuuksista löytyisi kouluttajatasolla oleva henkilö tai ainakin yhteisesti tiedettäisiin mistä kouluttava vertainen löytyy tarpeen tullen.  Tunnen - käytän – koulutan - kehitän  -asteikko on osaamisen pyramidi, jonka rakenteen mukaisesti kaikkien pitäisi päästä ensimmäiselle ymmärtämisen rappuselle. Open Päivityksen myötä useampi nousee käyttäjäksi ja kouluttajaksi, jotka ymmärtävät ja osaavat käyttää TVT:tä ja sosiaalista mediaa opetuksellisesti järkevästi omassa työssään.

Kysymyspatteriston kehittäminen aloitettiin vertailemalla käytössä olevia ope.fi-taitotasoja (sekä valmisteilla olevia uusia ope.fi-taitotasoja) ja verkosta löytyviä valikoituja muita opettajien osaamismatriiseja tulevaisuuden koulun osaamisiin sekä erilaisiin kansainvälisiin tutkimuksiin ja raportteihin verkko-opettamisesta ja verkossa toimimisesta. Rinnastimme mallinnuksessa opettajien työn asiantuntijatyömalliin, jonka perusajatuksena on asiantuntijoista muodostunut osaajayhteisö, jossa jokainen tuntee jonkin kokonaisuuden erityisen hyvin, ja tästä yhteistyöstä muodostuu tarvittava ja toimiva osaamiskokonaisuus. 

Kysymyspatteristoon lisättiin adjektiivikysymykset ”millainen minä olen opetustyössäni” ja ” millainen minä olen toimiessani työyhteisössäni” sekä visiokysymykset ”kuinka paljon minä perustan opetustani kirjaopetukselle vai verkko-opetukselle” ja” mikä on koulun yleinen näkemys aiheesta”. Näiden kysymysten avulla haluttiin koulutukseen osallistuvan opettajan miettivän omaa toimintaansa – onko koulutuksessa tarjolla olevalle uuden oppimiselle mahdollisuuksia ja motivaatiota. 

Uuden toimintatavan oppiminen ja käytäntöön vieminen kohtaa työyhteisössä usein muutosvastarintaa ja ahditustakin. Riittävä motivaation taso ja toisaalta tiedostettu osaamisen tason kehittyminen auttavat näiden ongelmien yli ja kannustavat jatkamaan, vaikka jossain välissä tekisikin mieli pistää hanskat naulaan. ”OmaProfiili” tehdään ennen Open Päivitys -koulutuksen alkua ja koulutuksen lopuksi. Ensimmäiset pilotit ovat nyt käynnissä ja ensimmäiset profiilit valmiina. Vastaanotto kartoitukselle on ollut hyvä, mutta kehittämistä jatketaan edelleen ja ”OmaProfiilista” kehitetään perustyökalu, jota opettajat voivat käyttää osana oman osaamisensa kehittämisen suunnittelua ja seurantaa. 

Tampereen Yliopistossa on tällä hetkellä menossa projekti, jossa määritetään mittaristoa ja luodaan vastaavanlaista työvälinettä opettajien ICT-taitojen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen. Teemme TRIM:in tutkijoiden kanssa yhteistyötä. Sovitamme ja integroimme toimintaa. Suomen kokoisessa maassa pieni kilpailu nostaa laatua, mutta yhteistyö voi nostaa sitä vielä enemmän.

Seuraavassa muutama resurssilinkki ”OmaProfiilin” takana