keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Kielen opettajalle muutama vinkki...

Monilla TVT:n käyttöä aloittelevilla ja aiheesta kiinnostuneilla opettajilla on halu katsoa esimerkkejä ja tapauksia, joissa TVT:aa on käytetty juuri siinä hänen aineessaan. Koko työaika menee varsinaisen työn tekemiseen ja työaika ei riitä uusien mahdollisuuksien katsastamiseen. Mikä avuksi? Joskus saattaa löytyä aikaa, mutta mistä lähteä liikkeelle netin aavan avaruuteen? Helposti se vähä aika kuluu sopivien hakusanojen kokeiluun. Tämä problematiikka ei ole kenellekään helppo.

Halusin itse katsoa mitä löytäisin nettiä selatessani itselle vieraammalla (eli kielten oppimisen) alueella. Käytin useita hakusanoja, mutta esim. kielten opetus, kielen oppiminen, ruotsin kieli oppimateriaali ... jne. Alla on muutamia linkkejä, joita löysin. Muutaman niistä tiesin entuudestaankin. Hyviä paikkoja löytää uusien hankkeiden kuvauksia ovat erilaisten järjestöjen ja sosiaalisen median sivustot. Hankkeiden kuvausten perusteella voi (ehkä) löytää paikan, jonne hanke tuottaa materiaalia. Itselle opettajana jää lähdekriittisyys eli esim. sopiiko asia mun opetukseen. Erittäin harvoin löytää jotakin joka sopii suoraan sellaisenaan, joten pitää olla valmis kokeilemaan ja työstämään asiaa itsekin.

Tässä joitain minussa heränneitä menetelmäituja ja ajatuksia:
  • oppilaiden väliset äänikeskustelut Skypen/Mesen avulla
  • pienen aineen/tarinan kerronta (läksy) ja tekeminen etherpadilla/Google docsilla/wordilla/libreofficella...
  • sarjakuvan tekeminen vieraalla kielellä tmv.? (ks. ohjetta esim:  http://sometu.ning.com/events/digitaalisen-tarinankerronnan-ty-paja)
  • sanojen harjoittelu kaverin kanssa etävälineen avulla, toinen chatissa antaa sanan ja toinen kääntää sen paluupostiin
  • entä, jos lähdemateriaalina oppilaan esityksessä voisi käyttää erikielistä wikipediaa?
  • Tai lähteenä jokin hyvä ruotsinkielinen blogi ks. http://bloggen.fi

Löysin sitten muutamia keskustelupaikkoja:
Lähdepaikkoja:
Yhdistys (tämä lienee ruotsin opettajille tuttu):
Ruotsin opiskelua Facebookissa
Hei, ja jos viitsit, lisää omia löytöjäsi kommentteihin ...

torstai 15. joulukuuta 2011

Runsauden sarvi – avoimet oppiresurssit

Internet tarjoaa valtaisan määrän hyvää ja laadukasta oppisisältöä, jota voidaan hyödyntää opetuksessa. Laadukkaiden sisältöjen löytäminen on edelleen hieman työlästä. Hyvä apu tulee kuitenkin kollegaverkostoilta. Vinkkejä jaetaan ja kysyvää autetaan.

Eilisessä Open Päivityksen lähikoulutuksessa avasin hieman tuota runsaudensarvea. Tiedätkö sinä lisää aarteita? Editoi esitystä ja lisää oma löytösi mukaan. Editointi on avoinna ilman kirjautumista.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Mitä opettaja tekee Skypellä?

Open Päivityksen koulutuksessa olemme kokeilleet Skypen käyttöä.  Skype on laajalti tunnettu nettiviestintäpalvelu, jolla voi maksutta mm. soittaa ääni- ja näköpuheluita, chattäillä, lähettää tiedostoja ja jakaa oman näytön. Puheyhteyden ja chatin voi avata pienelle ryhmälle. Maksullisilla lisäpalveluilla saa esimerkiksi mahdollisuuden soittaa tavallisiin puhelimiin, puhelinvastaajan, paikallispuheluita ulkomaisiin lanka- ja kännykkänumeroihin, monenkeskisiä näköpuheluita.

Skype on alkujaan ruotsalais-tanskalais-virolaisen yhteistyöryhmän tuotos (ks. tarkemmin Wikipediasta). Syntyvuosi oli 2003, myytiin eBaylle 2005 ja sen omistuksesta tänä vuonna Microsoftille.

Miten Skypeä voisi opetuspuolella käyttää? Open Päivityksen kurssipalautteessa eräs alakoulun opettaja pohti, ettei hänen työssään ole juurikaan Skypen tarvetta. Palaute herätti minut kirjoittamaan aiheesta. Julkaisen tämän saman tekstin myös omassa blogissani.

Koulussa Skypestä voi olla hyötyä muun muassa:
  • etäohjauksessa ja etäopetuksessa (varsinaisen etäopetuksen lisäksi pitkäaikaisesti sairastuneet ja toipilasvaiheessa kotihoidossa olevat oppilaat)
  • verkkovierailuissa (esimerkiksi asiantuntija voi vierailla oppitunnilla)
  • ystävyyskoulutoiminnassa
  • oppilaitoksen sisäisessä viestinnässä
  • hankeyhteistyössä
  • opettajien täydennyskoulutuksessa 
  • sidosryhmäyhteistyössä ja
  • etäosallistumisessa kokouksiin tai työryhmiin.
Hyvin usein näiden verkkovälineiden kanssa tulee esille, että ei ole aikaa opetella käyttöä. Asiaa voisi joskus ajatella vähän laajemmin eli miten uusi työtapa ja työväline voi sujuvoittaa toimintaa ja vähentää työtaakkaa. 

Itse en pidä kokouksista, varsinkaan huonosti esivalmistelluista pitkistä kokouksista, jonne pitää matkustaa pitkä aika. Skypen avulla voin osallistua kokouksiin kätevästi. Yksi ainut Helsingin matkaa vaativa palaveri, johon osallistun Skypen kautta, vähentää matkustukseen kuluvaa aikaa minulta 8 tuntia. Jos tuon 8 tuntia panostan siihen, että opettelen monipuolisesti Skypen käytön, pitkällä aikavälillä yksistään minun ajankäyttöni muuttuu huomattavan taloudelliseksi ja miellyttäväksi.

Vedin etäopetuksen alueellista kehittämishanketta (KyEtä) 2005-2007. Hankkeen vuoksi jouduin matkustamaan fyysisesti lukuisiin kokouksiin ja suunnittelupalavereihin. Laskin, että nämä matkat veivät hanketyöaikaani tuon kahden vuoden aikana yhden kokonaisen työkuukauden. Kun kehittämishankkeen ytimenä oli etäopetuksen kehittäminen, oli kovin eksoottista matkustaa fyysisesti paikasta toiseen, kun siihen aikaankin etäyhteydenpito olisi jo vaivatta onnistunut. Muistan yhden kokouksen Opetushallituksessa, johon en suostunut matkustamaan, vaan hankin Skype-kredittiä ja soitin kokoustilaan lankapuhelimeen, johon olivat löytäneet kaiutinpuhelimen. Puheluni maksoi puolentoista tunnin kokouksessa saman verran kuin ratikka olisi maksanut linja-autoasemalta kokouspaikkaan.

Nykyään Skype on sallittu palvelu jo aika laajalti, mutta edelleen silti monissa organisaatioissa se kuuluu kiellettyjen epäluotettavien verkkopalveluitten listalle. Tänä päivänä sujuvasti toimiva mokkulanetti maksaa noin 20 € kuussa. Miksi organisaatiot eivät voi ottaa oman verkkonsa ulkopuolista linjaa näille epäluotettaville palveluille? Yhden mokkulanettilinjan saisi koko vuodeksi sillä hinnalla, millä yksi kokousvieras kustannetaan 150 km päästä paikalle.

Mainitsemani etäopetuksen kehittämishanke oli mukana Microsoftin Partners in Learning -koulutuksessa. Lähitapaamiseen olisi pitänyt matkustaa Kotkasta Espooseen räntäsateisena päivänä. Kuski sai yllätten flunssan. Ehdotin, että mennään lankoja pitkin ja niin kokoonnuimme Skypen äärelle työhuoneeseeni. Saimme tavattoman paljon aikaan. Keskityimme vähän enemmän oman toimintamme ideointiin, mutta pysyimme myös hyvin kärryillä siitä, mitä Espoossa puhuttiin ja kehiteltiin. Lopputuloksena kaikki olivat sitä mieltä, että matkan vaivojen välttäminen oli mahtavaa ja oman ideointityömme tulokset parempia, kuin olisivat olleet lähitilanteessa. Kokosimme ideamme seinälle ja tulos viitoitti hanketyötä pitkään.

Tämä Skypen ja vastaavien verkkoviestimien ylistäminen ei tarkoita sitä, että lähikohtaamista vähättelisin. Sillä on paikkansa ja se on aina omanlaistaan, arvokasta. Mutta on paljon työjuttuja, joiden vuoksi matkustaminen on turhaa ajan ja energian hukkaa. Asiat voivat toisinaan edistyä jopa paremmin, kun ihmiset kohtaavat toisensa ilman matkaväsymystä.

Open Päivityksen Jarmo Tanskasen tuottama perusopastus Skypen käyttöön.
Otavan Opiston Somy-hankkeen tuottamat Skype-opasteet: Kuinka otat Skypen käyttöön ja Kuinka käytät Skypeä.