keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Kielen opettajalle muutama vinkki...

Monilla TVT:n käyttöä aloittelevilla ja aiheesta kiinnostuneilla opettajilla on halu katsoa esimerkkejä ja tapauksia, joissa TVT:aa on käytetty juuri siinä hänen aineessaan. Koko työaika menee varsinaisen työn tekemiseen ja työaika ei riitä uusien mahdollisuuksien katsastamiseen. Mikä avuksi? Joskus saattaa löytyä aikaa, mutta mistä lähteä liikkeelle netin aavan avaruuteen? Helposti se vähä aika kuluu sopivien hakusanojen kokeiluun. Tämä problematiikka ei ole kenellekään helppo.

Halusin itse katsoa mitä löytäisin nettiä selatessani itselle vieraammalla (eli kielten oppimisen) alueella. Käytin useita hakusanoja, mutta esim. kielten opetus, kielen oppiminen, ruotsin kieli oppimateriaali ... jne. Alla on muutamia linkkejä, joita löysin. Muutaman niistä tiesin entuudestaankin. Hyviä paikkoja löytää uusien hankkeiden kuvauksia ovat erilaisten järjestöjen ja sosiaalisen median sivustot. Hankkeiden kuvausten perusteella voi (ehkä) löytää paikan, jonne hanke tuottaa materiaalia. Itselle opettajana jää lähdekriittisyys eli esim. sopiiko asia mun opetukseen. Erittäin harvoin löytää jotakin joka sopii suoraan sellaisenaan, joten pitää olla valmis kokeilemaan ja työstämään asiaa itsekin.

Tässä joitain minussa heränneitä menetelmäituja ja ajatuksia:
  • oppilaiden väliset äänikeskustelut Skypen/Mesen avulla
  • pienen aineen/tarinan kerronta (läksy) ja tekeminen etherpadilla/Google docsilla/wordilla/libreofficella...
  • sarjakuvan tekeminen vieraalla kielellä tmv.? (ks. ohjetta esim:  http://sometu.ning.com/events/digitaalisen-tarinankerronnan-ty-paja)
  • sanojen harjoittelu kaverin kanssa etävälineen avulla, toinen chatissa antaa sanan ja toinen kääntää sen paluupostiin
  • entä, jos lähdemateriaalina oppilaan esityksessä voisi käyttää erikielistä wikipediaa?
  • Tai lähteenä jokin hyvä ruotsinkielinen blogi ks. http://bloggen.fi

Löysin sitten muutamia keskustelupaikkoja:
Lähdepaikkoja:
Yhdistys (tämä lienee ruotsin opettajille tuttu):
Ruotsin opiskelua Facebookissa
Hei, ja jos viitsit, lisää omia löytöjäsi kommentteihin ...

torstai 15. joulukuuta 2011

Runsauden sarvi – avoimet oppiresurssit

Internet tarjoaa valtaisan määrän hyvää ja laadukasta oppisisältöä, jota voidaan hyödyntää opetuksessa. Laadukkaiden sisältöjen löytäminen on edelleen hieman työlästä. Hyvä apu tulee kuitenkin kollegaverkostoilta. Vinkkejä jaetaan ja kysyvää autetaan.

Eilisessä Open Päivityksen lähikoulutuksessa avasin hieman tuota runsaudensarvea. Tiedätkö sinä lisää aarteita? Editoi esitystä ja lisää oma löytösi mukaan. Editointi on avoinna ilman kirjautumista.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Mitä opettaja tekee Skypellä?

Open Päivityksen koulutuksessa olemme kokeilleet Skypen käyttöä.  Skype on laajalti tunnettu nettiviestintäpalvelu, jolla voi maksutta mm. soittaa ääni- ja näköpuheluita, chattäillä, lähettää tiedostoja ja jakaa oman näytön. Puheyhteyden ja chatin voi avata pienelle ryhmälle. Maksullisilla lisäpalveluilla saa esimerkiksi mahdollisuuden soittaa tavallisiin puhelimiin, puhelinvastaajan, paikallispuheluita ulkomaisiin lanka- ja kännykkänumeroihin, monenkeskisiä näköpuheluita.

Skype on alkujaan ruotsalais-tanskalais-virolaisen yhteistyöryhmän tuotos (ks. tarkemmin Wikipediasta). Syntyvuosi oli 2003, myytiin eBaylle 2005 ja sen omistuksesta tänä vuonna Microsoftille.

Miten Skypeä voisi opetuspuolella käyttää? Open Päivityksen kurssipalautteessa eräs alakoulun opettaja pohti, ettei hänen työssään ole juurikaan Skypen tarvetta. Palaute herätti minut kirjoittamaan aiheesta. Julkaisen tämän saman tekstin myös omassa blogissani.

Koulussa Skypestä voi olla hyötyä muun muassa:
  • etäohjauksessa ja etäopetuksessa (varsinaisen etäopetuksen lisäksi pitkäaikaisesti sairastuneet ja toipilasvaiheessa kotihoidossa olevat oppilaat)
  • verkkovierailuissa (esimerkiksi asiantuntija voi vierailla oppitunnilla)
  • ystävyyskoulutoiminnassa
  • oppilaitoksen sisäisessä viestinnässä
  • hankeyhteistyössä
  • opettajien täydennyskoulutuksessa 
  • sidosryhmäyhteistyössä ja
  • etäosallistumisessa kokouksiin tai työryhmiin.
Hyvin usein näiden verkkovälineiden kanssa tulee esille, että ei ole aikaa opetella käyttöä. Asiaa voisi joskus ajatella vähän laajemmin eli miten uusi työtapa ja työväline voi sujuvoittaa toimintaa ja vähentää työtaakkaa. 

Itse en pidä kokouksista, varsinkaan huonosti esivalmistelluista pitkistä kokouksista, jonne pitää matkustaa pitkä aika. Skypen avulla voin osallistua kokouksiin kätevästi. Yksi ainut Helsingin matkaa vaativa palaveri, johon osallistun Skypen kautta, vähentää matkustukseen kuluvaa aikaa minulta 8 tuntia. Jos tuon 8 tuntia panostan siihen, että opettelen monipuolisesti Skypen käytön, pitkällä aikavälillä yksistään minun ajankäyttöni muuttuu huomattavan taloudelliseksi ja miellyttäväksi.

Vedin etäopetuksen alueellista kehittämishanketta (KyEtä) 2005-2007. Hankkeen vuoksi jouduin matkustamaan fyysisesti lukuisiin kokouksiin ja suunnittelupalavereihin. Laskin, että nämä matkat veivät hanketyöaikaani tuon kahden vuoden aikana yhden kokonaisen työkuukauden. Kun kehittämishankkeen ytimenä oli etäopetuksen kehittäminen, oli kovin eksoottista matkustaa fyysisesti paikasta toiseen, kun siihen aikaankin etäyhteydenpito olisi jo vaivatta onnistunut. Muistan yhden kokouksen Opetushallituksessa, johon en suostunut matkustamaan, vaan hankin Skype-kredittiä ja soitin kokoustilaan lankapuhelimeen, johon olivat löytäneet kaiutinpuhelimen. Puheluni maksoi puolentoista tunnin kokouksessa saman verran kuin ratikka olisi maksanut linja-autoasemalta kokouspaikkaan.

Nykyään Skype on sallittu palvelu jo aika laajalti, mutta edelleen silti monissa organisaatioissa se kuuluu kiellettyjen epäluotettavien verkkopalveluitten listalle. Tänä päivänä sujuvasti toimiva mokkulanetti maksaa noin 20 € kuussa. Miksi organisaatiot eivät voi ottaa oman verkkonsa ulkopuolista linjaa näille epäluotettaville palveluille? Yhden mokkulanettilinjan saisi koko vuodeksi sillä hinnalla, millä yksi kokousvieras kustannetaan 150 km päästä paikalle.

Mainitsemani etäopetuksen kehittämishanke oli mukana Microsoftin Partners in Learning -koulutuksessa. Lähitapaamiseen olisi pitänyt matkustaa Kotkasta Espooseen räntäsateisena päivänä. Kuski sai yllätten flunssan. Ehdotin, että mennään lankoja pitkin ja niin kokoonnuimme Skypen äärelle työhuoneeseeni. Saimme tavattoman paljon aikaan. Keskityimme vähän enemmän oman toimintamme ideointiin, mutta pysyimme myös hyvin kärryillä siitä, mitä Espoossa puhuttiin ja kehiteltiin. Lopputuloksena kaikki olivat sitä mieltä, että matkan vaivojen välttäminen oli mahtavaa ja oman ideointityömme tulokset parempia, kuin olisivat olleet lähitilanteessa. Kokosimme ideamme seinälle ja tulos viitoitti hanketyötä pitkään.

Tämä Skypen ja vastaavien verkkoviestimien ylistäminen ei tarkoita sitä, että lähikohtaamista vähättelisin. Sillä on paikkansa ja se on aina omanlaistaan, arvokasta. Mutta on paljon työjuttuja, joiden vuoksi matkustaminen on turhaa ajan ja energian hukkaa. Asiat voivat toisinaan edistyä jopa paremmin, kun ihmiset kohtaavat toisensa ilman matkaväsymystä.

Open Päivityksen Jarmo Tanskasen tuottama perusopastus Skypen käyttöön.
Otavan Opiston Somy-hankkeen tuottamat Skype-opasteet: Kuinka otat Skypen käyttöön ja Kuinka käytät Skypeä.

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Blogittelua Hämeenkyrössä

Open Päivityksen kurssilaiset Hämeenkyrössä ovat innostuneet perustamaan omia blogejaan. Suosittelimme bloggaamista, koska se on hyvä tapa jäsentää uuden oppimista ja reflektoida meneillään olevia uusia juttuja. Blogien avulla oppimisprosessi avautuu myös muille ja vertaisten verkostoituminen lähtee liikkeelle.

Rehtori Kari Lähteen blogiavaus sai meidät hankekouluttajat hymyilemään suu korvissa. Taustatöitä on tehty syksyn mittaan hartaasti. Tällaisia hedelmia ihastelee mielihyvikseen:
"Ohjaan edelleen tätä rekiretkeä kohti avoimempaa, pelottomampaa ja nykyisyyden sekä tulevaisuuden paremmin huomioivaa tulevaisuutta. Omana teemana voisi olla vaikkapa jaettu osaaminen ja johtaminen. Olen innostunut tästä matkasta, mutta lupaan pitää jalat maassa."
Blogin voi avata avoimeksi kenelle tahansa lukijalle tai opetella turvallisesti suljetussa blogissa kutsuttujen lukijoiden kanssa. Olen keräillyt vuosien varrella linkkejä:
Muistan, miten itse aikoinaan löysin blogit ja opettelin kokeilemalla. Välillä savu nousi korvista, kun koko maailma oli uutta ja outoa. Tekninen ihmettely antoi kuitenkin melko pian tilaa pedagogisille käyttösovelluksille ja kokeiluille. Eniten olen kirjoitellut Opeblogiin, mutta kokeiluja ja projektiluontoisia blogeja on kertynyt matkan varrella kymmenittäin. Viimeisin opetuskäyttöön oli sosiaalisen median lukiokurssin ohjausblogi.

Blogeille löytyy paljon käyttötarkoituksia. Sosiaalisen median lukiokurssin aineistowikistä löytyy laajemmin blogeista ja oppimisesta. Vuonna 2006 kokosin tällaisen listauksen blogien opetuskäytöstä:

  • opettajuuteen kasvamisen väline, itsereflektion paikka, oppimispäiväkirja
  • suunnittelun ja ajatusten järjestämisen väline
  • usean opettajan (tutkijan) työtila, ajatusten kehittelemisen ja ideoitten jakamisen paikka
  • varaventtiili, tuntojen tulkki
  • tila, jossa voi opettajan virkaminän ohi olla ihminen ihmiselle
  • opettajakouluttajan päiväkirja 
  • keino luoda omaa verkkoyhteisöä, tavoittaa kollegoita ja hengenheimolaisia
  • ohjauksen väline
  • tiedottamiskanava
  • hyvän aineiston varasto, linkkiliiteri, verkkoaarteiden kokoelma 
  • opetuksen toteuttamisen väline (oppituntitehtävä, projektitehtävä, tutkimustehtävä, keskustelutehtävä, koko kurssin tapahtumapaikka)
  • väline, jolla opiskelijat tuottavat kurssityönsä 
  • paikka koulujen väliselle yhteistyölle (myös yli maarajojen)

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Käyttövinkki: älypinnalta digitaaliselle marjamättäälle

Hämeenkyrön Open Päivitykseen osallistujilla oli jo ensimmäisellä koulutuskerralla monta ideaa. Ensimmäisenä ratkaisimme sen, kuinka opettaja saa kätevästi jaettua esimerkiksi interaktiivisella pinnalla tuotettuja sisältöjä (mitenkäs näitä nimiteltäisiin, koska välttämättä ei tarvita kosketusnäyttöä, vaan pelkkä seinä ja sovellusvekotin datatykin kanssa toimii piirtotaulun tapaisena). Ratkaisuna he olivat jo aiemmin miettineet Google-dokumentteja.

Oppilaitoksissa on ratkaistava ennen Googlen palveluiden käyttämistä se, miten palveluita käytetään. Jos jakaminen tapahtuu vain opettajien kesken, ongelmia ei ole. Sen sijaan jos halutaan opiskelijoiden kanssa käyttää Googlen palveluita, tarvitaan tällä hetkellä oppilaitossopimus. Googlen palveluiden alaikäraja on nimittäin 18-vuotta. (Lisätietoja Sometu-verkoston keskustelussa ja Google-sovellukset oppilaitoksille -sivustolta). Katso lisätietoja sosiaalisen median käyttöehdoista Edu.fi-sivustolta (kokonaisuus on juuri päivitettävänä). Edit 10.4.2012: Google on muuttanut kaikkien palveluidensa käyttöehtoja niin, että alaikäraja on 13 vuotta. Käytännössä suomalainen nuori tarvitsee alaikäisenä vanhempien luvan palvelun käyttöönottoon. Mikäli käytössä on edellä mainittu oppilaitossopimus, lupaa ei tarvita, koska kyse on tällöin oppilaitoksen (ylläpitäjän) sopimus palveluntarjoajan kanssa.

Vaikka käytännössä monilla nuorilla on Gmail tai Google-käyttäjätunnus, virallisissa oppilaitosyhteyksissä toimitaan sopimusten mukaan. Elias Aarnio kiteytti Googlen ikäraja-keskustelua Sometu-verkoston keskustelussa 15.11.11 seuraavasti:
"Kannattaa kuitenkin huomata, että tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö Googlen palveluita voisi käyttää myös alle 18-vuotiaiden oppilaiden kanssa. Tämä on mahdollista siten, että koulu tekee Googlen kanssa palvelusopimuksen ja tarjoaa palveluita oppilaille ilman, että näiden tarvitsee tehdä palvelusopimusta itse. Monet koulut menettelevät jo näin eikä tässä ole kysymys sen kummemmasta kuin esim. Opitin, Fronterin, Live@Edun, ulkoistetun Moodlen tai minkä tahansa muun palvelun tarjoamisessa. Tällaisen järjestelyn olennainen etu on myös se, että oppilaan kirjautuminen palveluihin voidaan järjestää käyttäen oppilaitoksen omaa kirjautumisjärjestelmää. Tällöin oppilaan henkilötiedot eivät siirry kunnan / kunnan valitseman palveluntarjoajan käsistä kirjautumisen yhteydessä minnekään."
Joka tapauksessa tavalla tai toisella digiaineistoja on mahdollisuus jakaa yhteisölliseen käyttöön. Tässä opastusta siitä, kuinka Google-dokumentit auttavat sisältöjen jakajaa. Opasteessa luodaan jaettu dokumenttikokoelma ja sijoitetaan sinne sisältöä.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Open Päivitys: opastevideoita

Tietoteknologian ja verkkopalveluitten kanssa työskentelyyn liittyy paljon virtuaalisia reittejä, jotta asiat hoituvat. Meille kaikille on tuttua, kuinka kaupasta ostetaan ruokaa tai pankkiautomaatista nostetaan rahaa. Virtuaaliset toimintamallit vaativat oman totuttelunsa. Kun skeemat selkiytyvät, uudenkin palvelun kanssa selviää sujuvasti.

Tuotamme Open Päivitys -koulutuksen tueksi opasteita, sekä ruutukaappaussarjakuvina että videoina. Kokoamme opasteet tukipalveluun, josta ne löytyvät keskitetysti ja jäsennellysti. Tukipalvelumme on vasta rakenteilla, mutta opasteiden tarve tuli heti esille ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen. Pyrimme linkittämään jo olemassa oleviin opasteisiin, mutta jos sopivia ei löydy, tuotamme joukiomme voimin.

Kas näin käy Gmailin edelleenlähetys toiseen sähköpostiin:


maanantai 21. marraskuuta 2011

Miksi tvt-koulutuksissa tarvitaan plan B ja C ja D?

Tänään oli Open Päivityksen historiallinen ensikerta, lähipäivä Hämeenkyrössä. Opettavaista monessa mielessä. Kriittistä itsereflektiota ja innostunutta tulevaisuuden maalailua tulevassa viestissä. Päällimmäisenä puran tähän muistilistaksi kouluttajille kokemuksia tuntemattomissa atk-luokissa toimimiseen.
Verkkoajan nuotiopiiri.
AVO-hankkeen konkarikouluttajien kanssa pidimme viime viikolla työpajaa suurempien hankekoulutuskokonaisuuksien hanskaamisesta. Keräsimme koetun kautta opittua wikiin ja jalostamme vinkkiteemoja vielä avoimessa työpajassa marras-joulukuun vaihteessa.

Opetusteknologian hyödyntämisessä teknisiin kysymyksiin pitää varautua ennen koulutusta. Ilman varasuunnitelmia koulutustilanne voi lässähtää. Aikataulut heittävät ja homma ajatuu sivuraiteille.

Eräs tärkeistä ennakkosuunnittelun apuvälineistä on AVO-hankkeen kouluttajien tuottama tekninen tarkistuslista. Kun kouluttajat menevät oppilaitoksen atk-tiloihin kouluttamaan, vastassa voi olla mitä yllättävimpiä tilanteita. Pyrimme listaamaan ennakkoon selvitettävät asiat. Vaikka normikäytössä atk-luokka toimisi ihan kelvollisesti, koulutustilanteessa voi tulla vastaan selainongelmia, selaimen lisäosien puutteita, puuttuvia ohjelmia, palomuuriongelmia, kirjautumisongelmia tai langattoman verkon puute.

Tämän päivän koulutukseemme kuului kaksi etäluentoa, joista toisen Petri Lounaskorpi piti kotoaan ja toisen matkan varrelta, Lahden ABC:stä. Näin olimme varautuneet:

  • Ensisijainen vaihtoehto oli toteuttaa luento Weblillä niin, että Petri samalla nauhoitti etäluennon.
  • Toisena vaihtoehtona oli käyttää Skypeä, jolloin Annen Macillä tallennus olisi onnistunut Voila-ohjelmalla tai Windows-koneella BB FlashBack Express -ohjelmalla (ruutukaappausvideointeja).
  • Kolmantena vaihtoehtona luento varauduttiin välittämään puhelimitse.
Ja näin meille kävi:
  • Kun aamulla ennen koulutusta testattiin luokan esityskoneella Webliä ja Skypeä, kumpikin tyssäsi palomuuriin. Niinpä yhteys avattiin Jarmo Tanskasen koneella mokkulanettiin. Ensimmäinen luento onnitui tätä kautta moitteetta, Petri esitti diat Weblin kautta ja tallensi luennon.
  • Toinen tien päältä välitetty luento alkoi lupaavasti, mutta sitten Lahden ABC:n langaton tipahti alas ja yhteys katkesi. Edes Skypestä ei ollut apua. Petri ei päässyt edes chatillä viestiyhteyteen. Siinä vaiheessa minä aloin virittelemään omia kaiuttimia asemiin. Niiden kaiutinten liitin sopi iPhoneneen. Petri soitti ja puhelu yhdistettiin kaiuttimiin. Äänen kierron välttämiseksi mykistin puhelimen mikrofonin eli meillä oli yksisuuntainen äänilinja Lahden ABC:lle. Jarmo oli avasi esityskoneelle Petrin diat ja ryhtyi etäsormeksi näppäilemään luennon etenemisen tahtiin dioja eteenpäin. Itse käynnistin omalta koneeltani nauhurin, joten saatiin ääni talteen luennosta. Äänen taso 24 watin kaiuttimilla ei ihan vastannut tavoitelaatua, mutta koko luento kuultiin ja diat nähtiin. Luennon lopuksi pystyttiin myös esittämään muutama kysymys Petrille.
Ensimmäisen luennon aikana kokeilimme muuten kolmea erilaista menetelmää kollektiivisten muistiinpanojen tekemiseen. Kaikki toimivat ilman erillistä kirjautumista: EtherPad (TIEKE:n muistio), avoin Google-dokumentti ja Today's Meet. Vaikka ryhmä heitettiin kylmiltään muistiinpanojen tekoon, homma toimi mainiosti ja meille kouluttajille jäi kiinnostavaa jatkokehiteltävää muistiinpanoista. Petri ehti ensimmäisen luennon jälkeen silmäilemään muistiinpanot ja toisella etäluennollaan kommentoi lyhyesti muutamaa esiin noussutta asiaa.

Vaikka onkin harmillista, että koulutustilanteissa tekniikkaa ei aina pelaa toivotulla tavalla, niin pidimme Petrin kanssa palautepalaverissa kokemusta opettavaisena. Kun vaihtoehtoiset toteutustavat tulevat tutuksi, suunnitelman vaihtaminen lennossa ei ole katastrofi. Teknisiä esteitä on myös mahdollista ylittää. Palomuuri ei haittaa, jos mokkula toimii ja puhelinkin on edelleen ihan kelpo välinen.

Oma taitonsa on sitten esittää etäluento sillä tavalla, että se yksisuuntaisuudessaan herättää kuulijassa sisäisen dialogin eikä puuduta. On raskasta keskittyä kuuntelemaan pitkän aikaa, ellei puhuja ole paikalla. Itselläni on pitkä kokemus audio-opetuksesta sekä opiskelijana että etäesitelmöitsijänä, ensimmäiset kokemukset vuodelta 1996. Pahin oli professorin luento, jota koko porukka väsyi kuuntelemaan ja lähti kahville kesken kaiken. Tässäpä meillekin kehittämistehtävää: millainen on hyvä etäluento ja miten se toteutetaan.

keskiviikko 16. marraskuuta 2011

Me ei sitten paasata piirtoheittimen kupeella

Open Päivitys hakee vaikuttavia, innostavia ja toimivia koulutusmenetelmiä. Tavoitteemme on käyttää menetelmiä, joita opastamme koulutuksiin osallistuvia käyttämään.

Sydämistyin ja järkytyin tuttavan tuoreista opekoulutuksen kokemuksista: "...kävivät lukemassa sormella osoittaen valkokankaalta kalvon sisältöä..." ja "...yhteisöllistä tässä koulutuksessa tapahtui tasan kaksi kertaa: kirjoitimme kumpanakin koulutuspäivänä nimemme Google Dokumenttiin..." ja "...koulutus oli luentoa..." Aina ei mene putkeen kellään, mutta pyrkimys pitää olla laadukkaaseen ja oppimiskokemuksia tuottavaan.

Open Päivitys tarjoaa toki luentoja, tiivistettyä tietoa ja jäsennettyä asiaa. Pääpaino on kuitenkin tekemällä oppimisessa ja oppimisen liittämisessä omaan työhön, omiin työympäristöihin ja siihen, mitä kukakin osallistuja haluaa seuraavaksi oppia. Jahka Omaprofiili-osaamisen kehittämisen työkalumme valmistuu pilottitestauksesta, kerromme siitä tässä blogissa. Aloitamme koulutuksen jokaisen henkilökohtaisen lähtötilanteen itsearvioinnilla. Sama juttu toistetaan koulutuksen lopulla ja jos niin halutaan, vielä pidemmän ajan jälkeen.

Koulutusta ideoidaan ja tuotekehitellään avoimesti. Yhtenä keinona tähän olemme avanneet ideapaperin. Kuka tahansa voi käydä kirjoittamassa ideoita siitä, mitä Open Päivityksessä voitaisiin tehdä. Näitä ideoita saa myös varastaa. Ajatuksemme on, että koulutusmallimme paranee, kun teemme siitä mahdollisimman avoimen. Tämä malli on niin tiiviisti sidoksissa osaamisverkostoon, että kopiointi ei meitä pelota. Se on nimittäin äärimmäisen työlästä.

Open Päivityksen avoin ideapaperi

torstai 10. marraskuuta 2011

Miten suunnitella hyvä koulutuksen aloituspäivä?


Olen kuunnellut erilaisia kommentteja koulutustilaisuuksista. Kun nyt suunnittelemme vähän pidempää toteutusta, avaus on merkittävä. Miten hyvä koulutus pitäisi aloittaa?

Itse listasin Open Päivityksen ensimmäisen lähikoulutuspäivän tavoitteeksi, että sen jälkeen opettajalla pitää olla:

  • selkeä kuva ja käsitys, mihin koulutukseen hän on tullut ja miten koulutuksessa edetään, kenellä on mikäkin rooli, mistä löytyy aineisto, miten työskentely etenee
  • käsitys siitä, mitä hän itse haluaa tehdä koulutuksen aikana tai ymmärrys siitä, että hänen seuraava tehtävänsä on määritellä tämä (etätehtävä)
  • perusymmärrys sulautuvasta opetuksesta, opetusteknologian suomista mahdollisuuksista opetuksen järjestämisessä
  • vähintään ripaus innostusta ja rohkeutta kohti uutta
  • ajatus siitä, mitkä ovat oppijan taidot, joihin tulisi päästä (tämä kytkettynä ops+strategiat+visiot tulevaan)
Kontekstina tässä siis opetusteknologiaan, verkkojen ja digisisällön oppimiskäyttöön liittyvä koulutus. AVO-hankkeen joukkiolla kokoonnumme ensi viikolla kahteen otteeseen keräämään yhteistä viisautta isompien koulutustoteutusten hyvään hallinnointiin. Luomme työvälineitä. Viisautta keräämme wikiin, jota saavat muutkin tulla rikastamaan (jako cc-by-sa).

Koulutuksen aloituspalaverin tarkistuslista

Pyrimme kehittämään hyviä ja toimivia työvälineitä koulutuksemme aikana. Arviointitiimi on syksyn kuluessa tehnyt suuren työn ja siitä kirjoittelemme tuonnempana. Tässä kuvailen yksinkertaisen ja nyt kertaallen testatun suunnittelun apuneuvon eli tarkistuslistan, jonka avulla koulutuskokonaisuusuus sovitetaan paikalliseen tilanteeseen ja tavoitteisiin.


Kirjoitamme kaikista neuvotteluista muistion. Jaamme muistion koulutukseen osallistujien kanssa. Sovimme esimerkiksi yleissivistävän pilotin (Hämeenkyrön) kanssa 8.11.11 aloituspalaverissa, että dokumentit jaetaan myös kaikkien koulutukseen osallistuvien opettajien saataville ja että kaikilla opettajilla on oikeus osallistua suunnitteluun. Sovimme yhdessä, että käytämme yhteistyöhön Google-dokumentteja.

Pilottitoteutuksen aloituspalaverissa käsiteltiin asiat alla olevan tarkistuslistan avulla. Lista on vielä kehittymässä, mutta tuntui toimivan hyvänä jäsentäjänä yhteistyön aloittamiselle.

Kokonaisuuden perusasiat

  • Yhteyshenkilöt 
  • Yhteydenpitoväylät 
  • Koulutuksen sisältöjen hubi koulun päässä (ohjeet, aikataulut, linkitykset, palautelinkki yms.), jos ei koulun päässä, meidän tukipalvelussamme 
  • Kerättävät tiedot ja niiden käsittely (tietosuoja) 
  • Avoimen verkon tiedottaminen (kuten, saako mainita koulutuskohteen ja esim. henkilöitä nimeltä Open Päivityksen blogissa, jokaiselta henkilöltä kysytään blogikirjoittamiseen lupa, kuvien käyttö avoimessa tiedotuksessa)

Arviointityökalujen esittely

  • Oma profiili (lähtötilanne, tilanne koulutuksen lopussa ja mahdollisesti pidemmän ajan jälkeen)
  • Vertaisarviointi: autenttinen oppimisen / benchlearning  
  • Koulutusprosessin seuranta ja arviointi, mukaan lukien seuranta- ja palautetiedot Oph:lle 

Koulutusmallin perusesittely 

  • Paikalliskouluttaja 
  • Opettajakoulutus 5 op (todistuksen saaminen)
  • Vertaiskoulutus 
  • Tukipalvelu 
  • Koulutukseen varattava aika, sitoutuminen koulutukseen

Sisällön räätälöinti asiakkaan tarpeisiin

  • Paikallinen tilanne: keskeiset koulun tavoitteet ja strategiat, joita noudatetaan / työstetään 
  • Meneillään olevat kehittämishankkeet (tämän suhteen merkittävät) 
  • Verkostot joihin kuuluu (tämän suhteen merkittävät) 
  • Arvio siitä, mikä on sopivin lähestymistapa koulutushankken kanssa (esimerkiksi mitä motivoi, mistä ollut huonoja kokemuksia)
  • Tekninen ympäristö ja tilat (mitä asioita meidän kouluttajien pitää tietää): mitä teknisiä ja verkkovälineitä käytetään, onko palomuurin suhteen huomioitavaa (esim. onko omaa verkkokokousjärjestelmää, toimiiko AC, Webex tms., Skype, näytön jakaminen), onko käytössä medialuokka tms. jossa pienryhmä voi olla etäohjaustuokiossa (onko kokousmikkiä, sankaluureja, webkameroita) 

Aikataulut

  • Ajankohdat, jotka eivät sovi (jolloin mm. etätehtäviä ei ehditä tekemään)
  • Lähikoulutuspäivät 4 x 6 t tai 3 tunnin osissa (esim. aloitus kokonainen päivä ja 6 puolikasta)  
  • Etäohjauksen ajoittaminen (AC tai vastaava, tilavaraukset) 

Etenemissuunnitelma

  • Tiedotus osallistujille
  • Työnjako oppilaitospään ja meidän kouluttajien välillä
  • Sopimuksen allekirjoittaminen 
  • Koulutusvahvistukset

maanantai 31. lokakuuta 2011

5 op koulutus etenee vaihteittain

Open Päivitys etenee vaihettain. Koko koulutusprosessia tukee arviointi ja palautejärjestelmä sekä avoin tukipalvelu. Koulutus aloitetaan lähtötilanteen selvityksellä ja orientoivalla lähikoulutuksella. Tavoitteena on koulutuksen tuella soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa ja sosiaalista mediaa konkreettisessa opetus- ja ohjaustyössä. Keskiössä kaikessa ovat oppija ja oppiminen. Henkenä ovat kannustaminen, rohkaiseminen ja yhdessä oppiminen.

Kyse ei tarvitse olla mittavista verkkokurssitoteutuksista vaan vaikkapa yhdellä oppitunnilla toteutettavista oppimistehtävistä. Toteutuksia suunnitellaan ja samalla opiskellaan tieto- ja viestintätekniikan ja sosiaalisen median didaktiikkaa.

Koulutuksen tarjoama tukipalvelu on jatkuvasti käytössä ja karttuu koulutusten edetessä. Tukipalvelussa on tarjolla koulutuksen sisältömodulien aineistoja mm. lyhyitä videoklippejä lähikoulutuksista, muista avoimista oppiresursseista linkitettyjä teemoiteltuja aineistoja. Tukipalveluun tuotetaan myös ideakortteja, joissa kuvataan toteutettuja didaktisia ratkaisuja lyhyesti ja selkeästi. Tukipalvelun kautta mahdollistetaan myös ideoitten vaihto ja yhteiskehittely koulutushankkeiden välillä.

Koulutuksessa käytetään jokaisen koulutettavan ryhmän kohdalla paikallisesti käytössä ja saatavilla olevia työvälineitä. Tavoitteena on tehostaa ja muuttaa arkiseksi tvt- ja sometyövälineiden käyttöä ja samalla päästä kohti pedagogista suunnittelua.

Klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi

Koulutus etenee kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen aikana fokuksena on opettajan oman ammattitaidon laajentaminen ja syventäminen. Oppiminen etenee konkreettisesti omaan työhön kytkettynä. Jokainen suunnittelee itse määritellyn pilotin, vaikka oppitunnin mittaisen oppimistehtävän, jossa käytetään tvt- ja somemahdollisuuksia.
Klikkaa kuvaa, saat sen suuremmaksi
Toisessa vaiheessa opettaja toteuttaa oman suunnitelmansa, arvioi ja kehittää sitä. Opittua levitetään myös omille kollegoilel omassa työyhteisössä tai oppilaitosverkostossa. Kollegoille levittämiseen tarjotaan tukea ja toimintamalli. Koulutuksen tuotoksia tehdään myös näkyväksi tukipavelussa mm. ideakorttien avulla.

Koulutuksessa jokainen oppii sosiaalisen median toimintakulttuuria ja jakamista ainakin hitusen – turvallisessa ympäristössä. Kun yhteistyön ja jakamisen kulttuurissa päästään arjen toiminnan asteelle, oman työn helpottuminen konkretisoituu. Kiireen ja työn kuormat otetaan vastaan helpommin yhdessä kuin jokainen yksinään.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Koulutusten suunnittelu alkaa

Open Päivityksen koulutuspilotit lähtevät liikkeelle. Ensimmäisessä suunnittelupalaverissa neuvoteltiin siitä, millaisia tavoitteita asetetaan. Haaveistakin puhuttiin. Yhteinen sävel löytyi helposti. Ja sitten ei muuta kuin ryhdymme tekemään tavoitteista totta. Tällaisia asioita nostettiin esille:
  • Oppiainelähtöisyys ja ainedidaktiikan näkökulma huomioon.
  • Ikäkausien ja kouluasteiden erityisyys muistetaan: vaikka osa asdioista on kaikille yhteisiä, osittain työskentely vaatii paneutumista lasten ja nuorten kehitysvaiheeseen sekä kouluasteen erityisiin tavoitteisiin kussakin vaiheessa.
  • Koulutukselta toivotaan eväitä käytännön työhön. Tätä toteutetaan muun muassa avoimeen verkkotukipalveluun tuotettavien työmallikuvaukssten eli ns. opekorttien avulla.
  • Koulutuksen kautta toivotaan käytännönläheistä asiantuntija-apua pedagogiseen ja tvt-kehittämiseen.
  • Koulutuksessa tavoitellaan oppimisen rikastamista sekä aktivoivan ja yhteisöllisen oppimisen menetelmiä.
  • Koulutus tähtää myös tulevaisuuteen ja siihen, mitä on siintämässä ops-uudistuksissa.
  • Lähestytään toimintakulttuurin muutosta käytännöllisesti. Huomioidaan sekä opettajien että opiskelijoiden tutut toimintamallit, niiden täydentäminen, tarpeellinen poisoppiminen vanhoista toimintamalleista, hyvän asenneilmapiirin luominen ja vähittäinen uudistaminen. Työ vaatii aikaa.
  • Opiskelijoiden näkökulma pidetään keskiössä: etsitään konkretiaa muun muassa siihen, miten ohjataan opiskelijoita hyödyntämään teknologiaa ja verkon mahdollisuuksia. Tavoitellaan myös keinoja siihen, miten he voisivat lisätä yhteisöllistä työskentelyä ja käyttää teknologiaa sekä koulussa että kotona. Vaikka tekniset valmiudet ovatkin valtaosalla nuorisoa korkealla, opiskelua edistävä teknologian käyttö ei ole mikään itsestään selvyys.
  • Toivotaan myös, että koulutus ei jää vain sovittuihin toteutuskertoihin vaan että siihen liittyy jonkilaista jatkuvuutta. Tätä pyritään toteuttamaan avoimen tukipalvelun avulla.

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Uudenlaista opettajien täydennyskoulutusta

Kevään 2011 täydennyskoulutushakukierroksella Suomen eOppimiskeskuksen jäsenorganisaatioiden muodostamat ryppäät saivat rahoituksen kolmeen täydennyskoulutusohjelmaan: Open Päivitys yleissivistävä, Open Päivitys ammatillinen ja Oppilaitosjohdon LUOTI eli Luotsaa Tietoyhteiskuntaan. Perustiedot täydennyskoulutuksista ja toteuttajista löytyvät infosivulta.

Kaikissa koulutushankkeissa keskeisenä kohteena on opetusteknologian ja internetin tarjoaminen mahdollisuuksien sulauttaminen opetuksen arkeen. Tavoitteena on aktivoiva oppiminen ja oppijaa motivoivien tuloksellisten työskentelytapojen mallintaminen ja käyttöönotto.

Koulutuksessa pidetään tärkeänä hyvien toimintatapojen näkyväksi tekemistä ja levittämistä. Tätä tavoitetta tukee avoin toimintatapa. Hankkeen omien verkkosivujen lisäksi toimijat osallistuvat jo olemassa oleviin opetusalan verkostoihin. Erityisesti ollaan mukana yhteistyössä Opefoorumin kehittämisessä.

Tämä blogi raportoi täydennyskoulutusten suunnittelua, taustatyötä ja toteutumista sekä uutisoi ajankohtaisia koulumaailmaa koskettavia asioita, jotka liittyvät opetusteknologiaan sekä internetin opetuskäyttöön.